Kirkonkellot
Mielen täyttää murhe, kun panssariase vyöryy Ukrainan maaperällä, ilmassa väijyvät tuhon teräslinnut ja ihmiset nukkuvat yönsä metrotunneleissa. Ja kaikkea ympäröi barbaariset päämäärät.
Asein voi kyllä vallata alueita ja hallitakin niitä. Mutta asein ei voi viedä ihmisten kunniaa eikä hallita ajatuksia. Ukrainalaiset ovat taistelleet oman maansa puolesta. Kävi lopulta miten kävi, he ovat kirkastaneet kunniansa ja elämänsä päämäärät.
Kävin rippikoulun aikanaan alkukesästä 1991. Sen kesän lopulla jälleenitsenäistyi sukulaiskansamme Viro. He tekivät sen pitkälti kokoontumalla heidän perinteisille laulukentilleen laulamaan ”Eesti, mun armas isänmää”.
Niissä oloissa se riitti, ja tämä viisi kertaa Suomea pienempi kansa sai vapautensa takaisin 1900-luvun ehkä verenhimoisimman tyrannian sortuessa. Saatuaan isänmaansa takaisin, he ovat rakentaneet maastaan hienon, modernin eurooppalaisen tietoyhteiskunnan.
Se vapauden, optimismin ja moniarvoisuuden voittokulku, joka on hallinnut koko aikuisikääni, ja joka alkoi Berliinin muurin murtumisesta, on nyt takanapäin. Ehkä lopullisesti, kävi Ukrainassa mitä tahansa.
Nämä tapahtumat symboloivat kuitenkin siirtymistä kokonaan toisenlaiseen maailmanaikaan. Emme tiedä, mitä se tuo tullessaan, mutta kunnia säilyy Ukrainalla. Aivan kuten Virokin löysi jälkeen oman kunniansa laulavassa vallankumouksessa.
Suomi ja suomalaisetkin joutuu ajattelemaan monet asiat uudestaan, mutta maamme ja sen vapauden, myös toimintavapauden, arvo on muuttumaton.
Ei ole helppoa uskoa Jumalaan tai hyvän voittoon, kun väkivalta viettää riemujuhliaan. Silti, mitä synkempi on yön pimeys, sitä uljaammin on kulkijan pidettävä päänsä pystyssä. Herra osaa käntää kaiken hyväksi jälleen. Myös ukrainalaisille.
Ville Vauhkonen
pastori
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste