Rakkaus on pitkämielinen
Jokke Turunen
”Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.” Joh. 20:23
Aika kovalta kuulostaa Mestarin puhe.Uskon historia on sidottu sekä toivon että anteeksiannon historiaan. Voimmeko odottaa, että ihminen antaa toiselle ihmiselle anteeksi? Pystymmekö itse antamaan? Entä osaammeko ottaa itseltämme anteeksi? Siinä on ainekset melko tasaväkiseen kamppailuun. Päättymättömään sellaiseen. Mutta, luopuminen vihasta ja katkeruudesta saa aikaiseksi käsittämättömän suuren voiman ja samaan aikaan suunnattoman vapauden kokemuksen. Anteeksi annolla on suuri vaikutus sekä antajaan että saajaan. Voitte ehkä kuvitella, miltä tuntuu, kun tiedät tehneesi väärin toista ihmistä kohtaan ja tuo toinen ei ole vielä valmis antamaan anteeksi.
Eläessämme nyt näitä monella tapaa hankalia aikoja, voivat myös ihmissuhteemme joutua tavanomaista herkemmin koetukselle. Perheissä pitkäkestoinen saman katon alla oleilu saattaa tuoda meissä esiin uusia piirteitä ja ominaisuuksia, joita emme välttämättä ole aiemmin tiedostaneet. Hermot saattavat olla pinnassa monesta syystä: vanhempien työt tarvitsevat oman tilansa, lasten etäopiskelu vaatii oman tilansa ja sitten pitäisi pystyä lisäksi rentoutumaan jossain määrin.
Olemme tottuneet hoitamaan näitä asioita kyllä normaali olosuhteissa. Arki pyörii mainiosti, jos jokaisella on omat totuttu tilansa hoitaa näitä päivittäisiä rutiineja. Nyt olemme joutuneet opettelemaan aivan uusia asioita. Jotkut enemmän ja jotkut vähemmän. Mutta meihin jokaiseen tämä poikkeuksellinen aika on jollakin tapaa varmasti vaikuttanut.
Meillä on nyt todella hyvä hetki opetella anteeksiantamisen ja anteeksiottamisen jaloa taitoa.
Kuten Paavalin 1. kirjeessä Korinttilaisille sanotaan:
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa; kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
Tämä asia olisi meidän jokaisen hyvä muistaa!
Kirjoittaja on Ruoveden seurakunnan nuorisotyönohjaaja
Salattu Jumala
Missä Pyhä Henki vaikuttaa, siellä syntyy aina jotakin yhdistävää, näkyvää ja käsin kosketeltavaa. Ikkuna tuntuu olevan auki ikuisuuteen ja tuonpuoleisuus tunkeutuu konkreettisesti koettavaksi tälle puolelle.
Salattu Jumala
Missä Pyhä Henki vaikuttaa, siellä syntyy aina jotakin yhdistävää, näkyvää ja käsin kosketeltavaa. Ikkuna tuntuu olevan auki ikuisuuteen ja tuonpuoleisuus tunkeutuu konkreettisesti koettavaksi tälle puolelle.
Aika rauhoittua ja antaa ajatuksille tilaa
On ollut hämmästyttävää seurata, miten maailma on muuttunut viime viikkojen aikana. Olemme joutuneet miettimään uudelleen lähes kaikki asiat sekä kotona, että työpaikoilla. Ainakin henkilökohtaisella tasolla asioiden järjestely on ottanut aikaa ja vaivaa.
Aika rauhoittua ja antaa ajatuksille tilaa
On ollut hämmästyttävää seurata, miten maailma on muuttunut viime viikkojen aikana. Olemme joutuneet miettimään uudelleen lähes kaikki asiat sekä kotona, että työpaikoilla. Ainakin henkilökohtaisella tasolla asioiden järjestely on ottanut aikaa ja vaivaa.
Elämä on
vakava juttu
Veljeni ja minä olimme kokoontuneet perheidemme kera juhlistamaan äitimme syntymäpäiväjuhlia. Istuimme kahvipöydässä muistelemassa menneitä aikoja. Äidin mielestä, meistä ehkä hieman villeistäkin veljeksistä, on vuosien mittaan kasvanut kohtuullisen kunnollisia kansalaisia. Tulin kysyneeksi äidiltä ”Millainen minä olin pienenä lapsena?” Vastaus kuului, että: ”Sinä olit sellainen pieni, surumielinen poika.” Siis minä, suupaltti esiintyjä, olin ollut surullinen poika. Läsnäolijoille vastaus oli ehkä hieman yllättävä, minulle kuitenkaan ei. Tunnistin kyllä itseni tuosta kuvauksesta. Ja sellainen pieni, surumielinen poika minä olen edelleen.
Elämä on
vakava juttu
Veljeni ja minä olimme kokoontuneet perheidemme kera juhlistamaan äitimme syntymäpäiväjuhlia. Istuimme kahvipöydässä muistelemassa menneitä aikoja. Äidin mielestä, meistä ehkä hieman villeistäkin veljeksistä, on vuosien mittaan kasvanut kohtuullisen kunnollisia kansalaisia. Tulin kysyneeksi äidiltä ”Millainen minä olin pienenä lapsena?” Vastaus kuului, että: ”Sinä olit sellainen pieni, surumielinen poika.” Siis minä, suupaltti esiintyjä, olin ollut surullinen poika. Läsnäolijoille vastaus oli ehkä hieman yllättävä, minulle kuitenkaan ei. Tunnistin kyllä itseni tuosta kuvauksesta. Ja sellainen pieni, surumielinen poika minä olen edelleen.
Kansallisrunoilija Runeberg
Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on myös vakiintunut liputuspäivä.
Kansallisrunoilija Runeberg
Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Häntä pidetään Suomen kansallisrunoilijana, ja hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa. Runebergin päivä on myös vakiintunut liputuspäivä.
Herran syntymä
Miehellä on ikää noin 20 vuotta, 190 senttiä pituutta ja painoa hieman alle 100 kiloa. Huippuunsa treenattu kroppa. Hän juoksee ketterin askelin ylös koveraksi kuluneita kivirappusia, joita pitkin yli 300 miestä on kulkenut ylös ja alas yli sadan vuoden ajan. Elämä on jäänyt kuvina nuoren miehen käsiin, rintaan ja selkään. Elämättä jäänyt eletty elämä.
Herran syntymä
Miehellä on ikää noin 20 vuotta, 190 senttiä pituutta ja painoa hieman alle 100 kiloa. Huippuunsa treenattu kroppa. Hän juoksee ketterin askelin ylös koveraksi kuluneita kivirappusia, joita pitkin yli 300 miestä on kulkenut ylös ja alas yli sadan vuoden ajan. Elämä on jäänyt kuvina nuoren miehen käsiin, rintaan ja selkään. Elämättä jäänyt eletty elämä.
Unohda itsesi ja anna anteeksi
Kuka meistä kehtaa ylpeillä omalla maallisella vaelluksellaan? Kuka on se, joka voi heittää sen ensimmäisen kiven?
Unohda itsesi ja anna anteeksi
Kuka meistä kehtaa ylpeillä omalla maallisella vaelluksellaan? Kuka on se, joka voi heittää sen ensimmäisen kiven?
Luetuimmat
Tuoreimmat
Lukijakuvat
Keisarinpikarililja komistaa puutarhaa ja varmistaa myyriä karkottamalla hedelmäpuiden sadon onnistumista.
Heikki Joutsen
Videot
Luetuimmat
Tuoreimmat
Lukijakuvat
Keisarinpikarililja komistaa puutarhaa ja varmistaa myyriä karkottamalla hedelmäpuiden sadon onnistumista.
Heikki Joutsen