Kirkonkellot
Eräässä kirkossa oli tulossa syntisten messu. Innokas seurakuntalainen kutsui ystäväänsäkin mukaan messuun. Ystävä kauhistui ja kieltäytyi, sillä hän ei ollut omasta mielestään ollenkaan syntinen.
Tästä näkee hyvin sen, miten ristiriitaisesti syntiin suhtaudutaan. Joillekin syntiseksi toteaminen merkitsee tuomitsemista syvyyden kuiluihin, joillekin taas syntisyys Jumalan edessä merkitsee armahdusta ja vapautta syyllisyydestä.
Jos kokeilisit sanoa jossain yleisellä paikalla muitten kuullen, että olet tehnyt syntiä, miten luulet muitten suhtautuvan sinuun? Jotkut ehkä kauhistelevat, oletko tehnyt jotain, joka on pilannut elämäsi kokonaan. Jotkut voivat ihmetellä ahdasmielisyyttäsi, koska eihän oikeastaan ole olemassa oikeaa tai väärää. Yleinen asenne on kuitenkin, että asiat ovat todella huonosti, jos tunnustaa olevansa syntinen.
Kumpi sitten on enemmän oikeassa? Olemmeko siis syntisiä, vai onko hyvä elämä sitä, että kokee olevansa synnitön ja kelpaavansa siksi Jumalalle?
Jeesus kertoi hyvän vertauksen siitä, kuka kelpaa Jumalalle: Kaksi rukoilijaa meni temppeliin. Toinen oli kiitollinen, että ei tehnyt syntiä ja noudatti tarkasti hyviä elämäntapoja, toinen tunnusti olevansa syntinen ja tarvitsevansa armoa (Luuk. 18:10-14). Tuo ensimmäinen ei kelvannut Jumalalle, jälkimmäisen Jumala hyväksyi.
Jos seuraat maailman tapahtumia ja historiaa, on helppo huomata, että ne valtakuntien johtajat, jotka omasta mielestään ovat aina oikeassa, saavat eniten pahaa aikaan. Kuitenkin ne johtajat, joiden tekemisiä on lupa arvioida ja arvostella, rakentavat yhteiskuntaa parempaan suuntaan.
Henkilökohtaisella tasolla tämä ristiriita voi näkyä jokaisessa meissä: Kun uskottelen itselleni, että olen riittävän hyvä ihminen ja yritän elää siinä roolissa muittenkin silmissä, olen tuon Jeesuksen vertauksen ensimmäisen rukoilijan kaltainen. Jos taas tunnustan tarvitsevani armoa, ei tarvitse näytellä eikä selitellä mitään itselleni eikä muille. Saan olla vapautunut ja tietää, että Jumala hyväksyy minut sellaisena.
Tämän seuraavan Raamatun totuuden voi jokainen ottaa omalle kohdalleen: ”Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1.Joh. 1:8-9)
Elämässä täytyy olla mielenkiintoa, jännitystä, tavoitteita ja haaveita. Terve lapsi ja terve aikuinen haluaa sisältöä elämäänsä. Kun elämässä on mielenkiintoa ja varsinkin, jos saa jotain isompaa aikaan, elämä tuntuu merkitykselliseltä.
Elämässä täytyy olla mielenkiintoa, jännitystä, tavoitteita ja haaveita. Terve lapsi ja terve aikuinen haluaa sisältöä elämäänsä. Kun elämässä on mielenkiintoa ja varsinkin, jos saa jotain isompaa aikaan, elämä tuntuu merkitykselliseltä.
Lapsen elämä vaikuttaa erityisen arvokkaalta varsinkin silloin, kun se menetetään. Kun lapset kärsivät tai jopa menehtyvät sodan keskellä, se järkyttää ja koskettaa meitä syvästi. Tapauksia uutisoidaan laajasti.
Lapsen elämä vaikuttaa erityisen arvokkaalta varsinkin silloin, kun se menetetään. Kun lapset kärsivät tai jopa menehtyvät sodan keskellä, se järkyttää ja koskettaa meitä syvästi. Tapauksia uutisoidaan laajasti.
Kauan sitten erään maaherran edessä oli totuuden esittäjä. Kun maaherra sen ymmärsi, hän kysyi: ”Mitä on totuus”, ja lähti pois odottamatta vastausta. Tämän voi lukea Raamatusta Joh. 18:38.
Kauan sitten erään maaherran edessä oli totuuden esittäjä. Kun maaherra sen ymmärsi, hän kysyi: ”Mitä on totuus”, ja lähti pois odottamatta vastausta. Tämän voi lukea Raamatusta Joh. 18:38.
Eläimistä voi oppia monenlaista uutta; esimerkiksi kanoista. Meidän kanaparvessa yksi emokana sai haudottua ja munista kuoriutui tipuja. Näytti siltä, että ne tiput olivat emokanalle tärkein elämänsisältö. Kana ei muuta tehnytkään, kuin seurasi tipujaan valppaasti. Ne saivat emon kaiken huomion. Pienikin piipitys sai emon heti reagoimaan.
Eläimistä voi oppia monenlaista uutta; esimerkiksi kanoista. Meidän kanaparvessa yksi emokana sai haudottua ja munista kuoriutui tipuja. Näytti siltä, että ne tiput olivat emokanalle tärkein elämänsisältö. Kana ei muuta tehnytkään, kuin seurasi tipujaan valppaasti. Ne saivat emon kaiken huomion. Pienikin piipitys sai emon heti reagoimaan.
Mitä korkeammalla korkeushypyssä rima on, sitä enemmän on haastetta päästä sen yli ja tuntea itsensä hyväksi; tai sitä helpompi on alittaa se, kuten eräs viisas on sanonut.
Mitä korkeammalla korkeushypyssä rima on, sitä enemmän on haastetta päästä sen yli ja tuntea itsensä hyväksi; tai sitä helpompi on alittaa se, kuten eräs viisas on sanonut.
Jos sinulla on vahva mielipide, olet merkittävä persoona. Mitä vahvempi mielipide, sitä enemmän sinua arvostetaan. Entä, jos sinulla ei ole selvää mielipidettä? Silloin sinua ei kuunnella eikä arvosteta; olet merkityksetön.
Jos sinulla on vahva mielipide, olet merkittävä persoona. Mitä vahvempi mielipide, sitä enemmän sinua arvostetaan. Entä, jos sinulla ei ole selvää mielipidettä? Silloin sinua ei kuunnella eikä arvosteta; olet merkityksetön.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Metsäjänis oli vapun alla vielä lähes valkoinen. Jänöjussi kuvattiin 28. huhtikuuta Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Kunnanvaltuusto kokoontuu valtuustosalissa. Kuva helmikuun valtuuston kokouksesta.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste