Luku­kin­ke­rit

Kin­ke­ri­pe­ri­ne on lei­man­nut ja muo­van­nut suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa. Lu­ku­kin­ke­reil­le ih­mi­siä roh­kais­tiin pai­ne­tun sa­nan pa­riin ja sitä myö­ten laa­ja-alai­sem­paan osal­li­suu­teen yh­teis­kun­nas­sa.

Luku­kin­ke­rit

Kin­ke­ri­pe­ri­ne on lei­man­nut ja muo­van­nut suo­ma­lais­ta yh­teis­kun­taa. Lu­ku­kin­ke­reil­le ih­mi­siä roh­kais­tiin pai­ne­tun sa­nan pa­riin ja sitä myö­ten laa­ja-alai­sem­paan osal­li­suu­teen yh­teis­kun­nas­sa.

Noita ja käräjät

Saam­me viet­tää Ruo­ve­del­lä noi­ta­kä­rä­jä­viik­koa. Ilo­juh­laa sii­tä, et­tä pi­tä­jäm­me on ol­lut sel­lai­nen, et­tä yli kol­meen ja puo­leen­sa­taan vuo­teen ke­tään ei Ruo­ve­del­lä ole pol­tet­tu noi­ta­na.

Noita ja käräjät

Saam­me viet­tää Ruo­ve­del­lä noi­ta­kä­rä­jä­viik­koa. Ilo­juh­laa sii­tä, et­tä pi­tä­jäm­me on ol­lut sel­lai­nen, et­tä yli kol­meen ja puo­leen­sa­taan vuo­teen ke­tään ei Ruo­ve­del­lä ole pol­tet­tu noi­ta­na.

Olkoon suosio suur’

Jou­lun odo­tus tii­vis­tyy näi­hin päi­viin. Vie­lä on eh­kä val­mis­te­lu­ja jäl­jel­le, kii­ret­tä, stres­siä, as­ka­ret­ta ja kai­ken­lais­ta puu­haa, mut­ta koh­ta se lak­kaa. Hil­jai­suus las­keu­tuu ja al­kaa juh­la­py­hät. Nii­tä val­mis­tau­dum­me asi­an­mu­kai­sel­la har­tau­del­la viet­tä­mään Ju­ma­lan suu­rem­mak­si kun­ni­ak­si, toi­vot­ta­vas­ti.

Olkoon suosio suur’

Jou­lun odo­tus tii­vis­tyy näi­hin päi­viin. Vie­lä on eh­kä val­mis­te­lu­ja jäl­jel­le, kii­ret­tä, stres­siä, as­ka­ret­ta ja kai­ken­lais­ta puu­haa, mut­ta koh­ta se lak­kaa. Hil­jai­suus las­keu­tuu ja al­kaa juh­la­py­hät. Nii­tä val­mis­tau­dum­me asi­an­mu­kai­sel­la har­tau­del­la viet­tä­mään Ju­ma­lan suu­rem­mak­si kun­ni­ak­si, toi­vot­ta­vas­ti.

Pyhät ja päivät

En­si lau­an­tai­na tu­han­net ja taas tu­han­net hau­ta­kynt­ti­lät va­lai­se­vat syk­syn pi­me­ää mar­ras­ta. Nii­den lie­kit ku­rot­tau­tu­vat hen­toi­na ja hau­rai­na tai­vas­ta koh­ti, ja ker­to­vat näin ih­mi­sen muis­tis­ta.

Pyhät ja päivät

En­si lau­an­tai­na tu­han­net ja taas tu­han­net hau­ta­kynt­ti­lät va­lai­se­vat syk­syn pi­me­ää mar­ras­ta. Nii­den lie­kit ku­rot­tau­tu­vat hen­toi­na ja hau­rai­na tai­vas­ta koh­ti, ja ker­to­vat näin ih­mi­sen muis­tis­ta.

Elämän eko­lo­gi­set reu­na­eh­dot

Olem­me saa­neet kuul­la ilou­u­ti­sen, et­tä naa­lin pe­sin­tä on pit­käs­tä ai­kaa on­nis­tu­nut Suo­mes­sa. Se on hie­noa, ol­koon­kin, et­tä Suo­men naa­li­kan­ta on vain Ruot­sin ja Nor­jan naa­li­kan­nan hän­tä ei­kä eri­tyi­sen uha­na­lai­nen.

Elämän eko­lo­gi­set reu­na­eh­dot

Olem­me saa­neet kuul­la ilou­u­ti­sen, et­tä naa­lin pe­sin­tä on pit­käs­tä ai­kaa on­nis­tu­nut Suo­mes­sa. Se on hie­noa, ol­koon­kin, et­tä Suo­men naa­li­kan­ta on vain Ruot­sin ja Nor­jan naa­li­kan­nan hän­tä ei­kä eri­tyi­sen uha­na­lai­nen.

Ylös­nous­sutta etsimässä

Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­mis­ta muis­tam­me, kuin­ka Mag­da­lan Ma­ria sei­soi hau­dan suul­la ja it­ki. Hän et­sii Her­raan­sa. Et­si, mut­tei heti löy­tä­nyt. "Mis­sä Hän on? Mi­hin Hä­net on vie­ty? En­sin Ma­ri­an elä­män­si­säl­tö kam­mot­ta­val­la ta­val­la te­loi­tet­tu Gol­ga­tal­la, nyt oli vie­lä hau­ta­kin tyh­jä. Voi­ko lyö­tyä vie­lä enem­pää lyö­dä?

Ylös­nous­sutta etsimässä

Jo­han­nek­sen evan­ke­liu­mis­ta muis­tam­me, kuin­ka Mag­da­lan Ma­ria sei­soi hau­dan suul­la ja it­ki. Hän et­sii Her­raan­sa. Et­si, mut­tei heti löy­tä­nyt. "Mis­sä Hän on? Mi­hin Hä­net on vie­ty? En­sin Ma­ri­an elä­män­si­säl­tö kam­mot­ta­val­la ta­val­la te­loi­tet­tu Gol­ga­tal­la, nyt oli vie­lä hau­ta­kin tyh­jä. Voi­ko lyö­tyä vie­lä enem­pää lyö­dä?