Aluevaltuuston puheenjohtaja Jari Andersson (kok.) jättämässä ääntään konsernijohtajan vaalissa.
Tuukka Olli
Aluevaltuustossa moitittiin ikäihmisten palveluasumisen tilannetta
Ikäihmisten palveluasuminen nousi yhdeksi keskustelun aiheeksi aluevaltuustossa maanantaina. Teema tuli puheeksi kun käsittelyssä oli aluehallituksen vastaus tarkastuslautakunnan väliarviointiin. Tarkastuslautakunnan tehtävä on seurata, toteutuuko Pirhan toimielimien tekemissä päätöksissä aluevaltuuston tahto.
Mauri Jussila (kok.) huomautti arviointiraportissa lukevan, että tarve ikäihmisten palveluasumiseen on suuri. Hänen mielestään Pirhalla on liian tiukat kriteerit palveluasumisen paikan saamiseen.
– Kotihoidossa on liian huonokuntoista väkeä ja palveluasumiseen tullaan liian huonossa kunnossa. Se näkyy kentällä, sillä kotihoito on kovin paineista. Lisäksi sen henkilöstö on kokenut eettistä stressiä siitä, että he joutuvat hoitamaan kotihoidossa sellaisia ihmisiä, jotka eivät sinne kuulu.
Jussila kysyi, mitä Pirhan tiukalle linjalle ikäihmisten palveluasumisen kriteereissä voitaisiin tehdä. Hän myös viittasi Pirhan viime viikolla julkaisemaan raporttiin, jossa esitetään kehitystoimia ikääntyneiden palveluihin Pirkanmaalla.
– Siinä mainitaan, että ikäihmisten palveluasumisen paikkoja tulisi lisätä. Miten niitä on tarkoitus lisätä?
Kotihoidossa on liian huonokuntoista väkeä ja palveluasumiseen tullaan liian huonossa kunnossa.
Petra Schulze-Steinen (kesk.) moitti Pirhan mittareiden antavan ikäihmisten palveluasumiseen pääsystä liian ruusuisen kuvan. Pirhan seurannan mukaan lähes kaikki saavat paikan palveluasumisessa lakisääteisessä kolmen kuukauden ajassa.
– Se johtuu siitä, että kriteerit palveluasumiseen pääsemiseksi on vedetty äärimmäisen tiukoiksi. Mittari näyttää vihreää, kun todellisuus on keltainen tai puinainen.
Hän myös mietti, kuinka moni jää kokonaan palveluiden ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen vastasi, että tietoa palveluiden ulkopuolelle jäävistä ei voi saada, jos ihmiset eivät hakeudu Pirhan palveluiden piiriin.
– Kielteiset päätökset toki tiedetään.
Jussilalle hän vastasi, että jo nykyään Pirhassa noudatettava ikäihmisten palveluohjelma osoittaa 350 lisäpaikkaa ikäihmisten palvelusasumiseen.
– Nyt täytyy arvioida, riittääkö se.
Toisena teemana keskustelussa oli hyvinvointialueen rahoitusmalli. Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta pääasiassa väestömäärän ja sairastavuuden mukaan, joskin rahoitusmalli on lähivuosina muuttumassa. Riitta Kuismanen (kd.) piti nykyistä rahoitusmallia valuvikaisena.
– Rahoituksesta puuttuvat kannusteet ennaltaehkäisyyn. Sairastavuuteen perustuva rahoitus oli perusteltu alueita perustettaessa.
– Olen täsmälleen samaa mieltä, totesi talousjohtaja Pasi Virtanen.
Rahoituksesta puuttuvat kannusteet ennaltaehkäisyyn.
Hyvinvointialue sai aluevaltuustossa uuden kakkosjohtajan, kun aluevaltuusto valitsi uuden konsernijohtajan. Virkaan valittiin Mika Kontio, joka sai suljetussa lippuäänestyksessä 63 ääntä. Toiseksi eniten ääniä keräsi Satakunnan hyvinvointialueen entinen johtaja Kirsi Varhila, joka sai kymmenen ääntä.
Mika Kontio on toiminut aiemmin Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtajana, nyttemmin vs. Konsernijohtajana.
Konsernijhtajan virka tuli haettavaksi, kun Juhani Sand jäi eläkkeelle.


