Mo­ni­kaan ny­ky­ruo­ve­ti­nen ei tai­da tie­tää, et­tä Ruo­ve­del­lä oli par­haim­mil­laan pe­rä­ti 21 kan­sa­kou­lua, ja li­säk­si vie­lä kan­sa­lais­kou­lu, joka toi­mi hy­vän ai­kaa kah­des­sa pai­kas­sa, Va­sul­la ja Jo­en­suun kou­lul­la.

Jos tä­nään ky­syt­täi­siin ohi­kul­ki­joil­ta mis­sä mah­toi­kaan ol­la Kek­ko­sen kou­lu, luu­len­pa, et­tä vain har­vat osai­si­vat vas­ta­ta. Jos vai­keu­sas­tet­ta li­sät­täi­siin ky­sy­mäl­lä vaik­ka Ves­sa­rin tai Sii­ka­lah­den kou­lu­jen si­jain­tia, pis­teet tai­tai­si­vat jää­dä vä­hiin.

Niin on tämä ny­ky­ai­ka kou­lu­verk­koa koh­del­lut, et­tä Kir­kon­ky­län ul­ko­puo­lel­la pie­niä opis­ke­li­joi­ta si­vis­tä­vät enää vain Pek­ka­lan ja Vi­su­ve­den kou­lut. Jäl­kim­mäi­sen vir­ka-asun­nos­sa sain per­hee­ni kans­sa asua en­sim­mäi­sen Ruo­ve­den vuo­tem­me.

Ruo­ve­si ei suin­kaan ole ai­noa kou­lu­verk­kon­sa lä­hes me­net­tä­nyt kun­ta. Pe­rus­syy kou­lu­kuo­le­miin on ol­lut maal­ta­muut­to. Vuon­na 1939 maa­seu­dul­la asui kol­me mil­joo­naa suo­ma­lais­ta ja kau­pun­geis­sa 800 000. Vuon­na 1983 kau­pun­geis­sa asui jo mil­joo­nan ver­ran enem­män ih­mi­siä kuin maal­la.

Tais­te­lua kou­lu­jen elä­mäs­tä on käy­ty ai­na. Niin Ruo­ve­del­lä­kin.

Mu­ro­leen kou­lun kuo­lin­kamp­pai­lu oli nä­ky­väs­ti esil­lä val­ta­kun­nal­li­sia me­di­oi­ta myö­ten. Usein päät­tä­jil­tä jää las­ke­mat­ta kou­lu­kyy­tien kus­tan­nuk­set ja mah­dol­lis­ten li­sä­ti­lo­jen ra­ken­ta­mi­nen koh­de­kou­lui­hin.

Räk­nä­tään, et­tä kun opet­ta­jien pal­kat ja kou­lu­ra­ken­nuk­sen yl­lä­pi­to sääs­ty­vät, kaik­ki on kun­nal­le pelk­kää plus­saa. Har­va rat­kai­se­vis­sa ko­kouk­sis­sa is­tu­va huo­maa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta vaik­ka­pa sii­hen, et­tä eka­luok­ka­lais­ten kou­lu­mat­ka saat­taa kes­tää tun­ti­tol­kul­la. Ky­lä­kou­lun va­lo­jen sam­mu­mi­nen on ai­na su­rul­li­nen ta­paus.

On­nek­si niin Pek­ka­las­sa kuin Vi­su­ve­del­lä­kin va­lot pa­la­vat vie­lä kirk­kaas­ti. Mo­lem­mil­la kou­luil­la on hie­no his­to­ria, Pek­ka­lal­la kan­sal­li­ses­ti­kin vä­ri­käs. Pek­ka­lan kar­ta­non isän­tä Jo­han Adolf Ami­noff ha­lu­si pe­rus­taa yk­si­tyi­sen kou­lun kar­ta­non alus­ta­lais­ten lap­sil­le.

Kou­lu aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1881, ja op­pi­lai­ta il­moit­tau­tui heti 30. Opet­ta­jan palk­kauk­seen saa­tiin val­ti­o­na­pua. Osa pal­kas­ta muo­dos­tui pe­ru­nas­ta, vil­jas­ta, li­has­ta ja mai­dos­ta. Kun ti­lat kä­vi­vät ah­taik­si, suun­nit­te­li ark­ki­teh­ti Vik­tor Ha­gels­tam suu­rem­mat ti­lat, ja kou­lu val­mis­tui vuon­na 1981.

Kah­den vuo­den ku­lut­tua Pek­ka­lan kar­ta­non lai­tu­riin saa­pui Jean Si­be­lius per­hei­neen. Hän tuli viet­tä­mään ke­sää uu­del­le kou­lul­le. Työn al­la oli tuol­loin Ka­re­lia-sar­ja. Kou­lu siir­tyi kun­nan omis­tuk­seen vuo­den 1900 alus­ta. Kou­lu­ruo­kai­lus­sa Pek­ka­la oli ai­kaan­sa edel­lä – jo vuon­na 1906 tar­jot­tiin op­pi­lail­le läm­min ate­ria.

Hie­non his­to­ri­an omaa­vaa kou­lua on teh­nyt tun­ne­tuk­si vuo­si­kym­me­net opi­nah­joa joh­ta­nut opet­ta­ja Ei­no Paa­na­nen, joka muis­te­taan myös vuo­si vuo­den jäl­keen sy­vän vai­ku­tuk­sen teh­nee­nä Noi­ta­kä­rä­jien Ant­ti Lie­roi­se­na.

Ju­ha­ni Vah­to­ka­ri

Tais­te­lua kou­lu­jen elä­mäs­tä on
käy­ty ai­na.