Ruoveden Mieskuoro onnistui esityksessään loistavasti. Kuoroa johti Erlend Jantsikene ja sitä säesti pianolla Kaja Jantsikene.
Sirkku Somero
Itsenäisyyspäivän juhla heijasti nykyhetkeä – ilmassa on sekä sodan että rauhan tuulia
Juhlapuheessa eversti evp Keijo Suominen esitti Suomen ja suomalaisten tilannetta ennen ja nyt puolustusvoimien näkökulmasta. Ruoveden Mieskuoro puolestaan lauloi rauhan kaipuusta Jukka Kuoppamäen sanoin.
– Hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu kaikkien sukupolvien yhteisellä ponnistuksella, mutta raskaimman rakennustaakan on kantanut veteraanisukupolvi, totesi Suominen. Hän kertoi puheensa aluksi Ruoveden miesten taisteluista talvi- ja jatkosodissa Tolvajärvellä, Laatokan Karjalassa ja Kannaksella.
– Pieni Ruoveden kunta menetti sodissa yli kolmesataa nuorta miestä sankarivainajina.
Eversti evp Keijo Suominen tiivisti juhlapuheesaan suomalaisen puolustushistorian.
Sirkku Somero
Suominen summasi, että yhdessä on saavutettu paljon sekä puolustuksessa, mutta myös yhteiskunnan rakentamisessa: Suomi on kärkipäässä, kun mitataan valtioiden vakautta, parasta hallintoa, korruption määrää tai sisäistä turvallisuutta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on niinikään maailman huippua: eläkejärjestelmä toimii, hyvinvointi on maailman kärkeä, oikeuslaitos toimii, luetteli Suominen.
– Emme kuitenkaan saa jäädä laakereille lepäämään, hän muistutti.
Turvallisuusympäristö on muuttunut huonompaan suuntaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Suomi on vastannut liittymällä Natoon ja tukemalla Ukrainaa.
– Ulkoinen uhkamme on Naton jäsenyydestä huolimatta ehkä korkein sitten toisen maailmansodan, sanoi Suominen.
Uhkia on myös taloudessa ja väestön ikääntymisessä.
Kaarlo Mattila esitti Sibeliuksen etydin.
Sirkku Somero
Maija Tastula lausui Heikki Asunnan Alkujuuret-runon.
Sirkku Somero
Tilanne Suomen lähialueilla on vakaa ja rauhallinen, mutta tulevaisuus on epävarma. Suomi etsii tukea Natosta, puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa ja tiiviistä puolustusyhteistyöstä Pohjoismaiden kanssa. Suomisen mukaan Suomen puolustuksen suorituskyky on kansainvälisesti vertaillen erinomainen.
Ylpeyttä Suominen kehottaa tuntemaan erityisesti suomalaisten maanpuolustustahdosta.
– Mikään edellä kuvaamani ei olisi ollut mahdollista ilman koko yhteiskunnan sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen, Suomen ja suomalaisten elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja pärjäämiseen kansakuntana kansakuntien joukossa. Haluan kiittää teitä, kuten kaikkia muitakin suomalaisia, erityisesti veteraanisukupolvea Suomen ja suomalaisten turvallisuuden eteen tehdystä työstä, päätti Suominen puheensa.
Hanna Juurakko (vas.) ja Zsusanna Horvath tunnelmoivat Sibeliuksen Valse tristen parissa nelikätisesti.
Sirkku Somero
Sinivalkoinen juhlatunnelma jatkui, kun Hanna Juurakko ja Zsuzanna Horvath esittivät pianolla nelikätisesti Sibeliuksen Valse tristen. Horvath kertoi, että kappale valittiin kunnioittamaan säveltäjän lähestyvää 160-vuotisjuhlaa.
Sibeliusta kuultiin myös Kaarlo Mattilan pianoesityksessä.
Ruoveden Mieskuoro esitti lopuksi vaikuttavasti kolme laulua, joiden sisältö liittyi jokainen omalla tavallaan juhlan ytimeen. Ensimmäinen Jukka Kuoppamäen Rauhaa mä pyydän päälle maan toi tilanteen ihmisen tasolle.
Kuoron johtajan Erlend Jantsikenen hieno löytö oli virolaisen Juhan Liivin Se lentää mesipuun puoleen. Yli sata vuotta sitten kirjoitetun runon on kääntänyt suomeksi jo 1950-luvulla Yrjö Jylhä, mutta lauluksi Peep Sarak sävelisi sen vasta Viron itsenäistymisen vuosikymmenellä.
Jantsikene kertoo, että Jylhän käännös on ihmeellinen, sillä tekstin rytmi on täsmälleen sama kuin alkukielisessä runossa.
Runo kertoo linnusta, joka lentää mesipuun puoleen, kohti kotia, vapautta ja toivoa. Laulu on noussut Viron itsenäisyyden symboliksi Neuvostoliitosta itsenäistymisen aikaan.
– Se ei vihjaa mihinkään maahan, vaan kertoo itsenäisyyden puolesta taistelemisesta, siitä että aina palataan kotiin, pidetään kotia ja isänmaata tärkeänä, sanoo Jantsikene.
Viimeiseksi Ruoveden Mieskuoro maaduttui omaan kylään Arvo Raholan säveltämä ja sanoittaman Ruoveden laulun myötä.
Sali tuli täyteen itsenäisyyspäivän juhlijoita. Etummaisessa penkkirivissä oikealla Keijo Suominen ja Toni Leppänen.
Sirkku Somero
Itsenäisyyspäivän tervehdyssanat lausui kunnanjohtaja Toni Leppänen.
Maija Tastula lausui juhlassa Heikki Asunnan runon Alkujuuret.
Kahvituksessa tilaisuudessa vastasi Kauko-Pohjan nuorisoseura.
Ennen itsenäisyyspäivän juhlaa laskettiin seppeleet sankarihaudoille kirkonkylässä ja Muroleen kirkolla. Kirkonkylällä seppeleen laski kirkonmenon jälkeen kunniavartiossa olevalle sankarihaudalle kunnanjohtaja Toni Leppänen ja Irja Kärkelä. Partiolaisten kantama Suomen lippu ja järjestöjen lippulinna juhlistivat tilaisuutta. Tämän jälkeen seppeleet laskettiin myös vapaussodan muistomerkille, Karjalaan jääneiden muistomerkille ja vakaumuksen puolesta kuolleiden muistomerkille.
Kunnanjohtaja Toni Leppänen ja Irja Kärkelä laskevat seppeleen
Juhani Sillanpää
Karjalaan jääneiden muistomerkille lasketaan kukkalaite Jouko Kaplin (edessä) johdolla.
Juhani Sillanpää
Juttuun lisätty tiedot itsenäisyyspäivän seppeleidenlaskusta sankarihaudoille ja muistomerkeille 12.12. kello 16.


