Kesä on ol­lut me­lon­tain­nos­tuk­sen ai­kaa: Ruo­ve­del­lä pe­rä­ti 23 ai­kuis­ta ja 9 las­ta on saa­nut pe­rus­teet hie­nol­le har­ras­tuk­sel­le.

Ruo­ve­den Ka­noot­ti­pur­jeh­ti­joi­den me­lon­na­noh­jaa­ja Hei­ni Hem­min­ki miet­tii, et­tä syy­nä seu­ran his­to­ri­an run­sas­lu­kui­sim­piin kurs­sei­hin saat­taa ol­la ko­ro­na­ke­vään eris­täy­ty­mi­sen päät­ty­mi­nen tai lä­hi­mat­kai­lus­ta in­nos­tu­mi­nen.

Tu­li­joi­ta ai­kuis­ten ryh­mään oli niin pal­jon, et­tä seu­ran oh­jaa­jat tal­koi­li­vat ke­sä­kuun al­ku­puo­len vii­kon­lop­pu­kurs­sil­la aa­mus­ta il­taan kah­des­sa vuo­ros­sa.

Jo en­nen tätä jär­jes­tet­tiin al­ku­ke­säs­tä 10–15-vuo­ti­ai­den pe­rus­kurs­si.

– Nuo­ret ovat in­nok­kai­ta ko­kei­le­maan mo­nen­lai­sia temp­pu­ja ka­ja­kis­sa, muun mu­as­sa yh­del­lä ja­lal­la sei­so­mis­ta­kin, kun en­sin ol­tiin saa­tu pe­rus­tai­dot hal­lin­taan.

Kuivaharjoittelua...

Heini Hemminki

...ja sitten vesille!

Heini Hemminki

Ko­ro­na loi tiet­ty­jä ra­joi­tuk­sia oh­jauk­sen si­säl­löl­le.

– Esi­mer­kik­si pa­ri­pe­las­tus­ta ei saa­nut teh­dä, kos­ka sii­nä kurs­si­lai­nen ja oh­jaa­ja jou­tu­vat lii­an lä­hel­le toi­si­aan. Jo­kai­nen kui­ten­kin kaa­toi ka­jak­kin­sa ja pe­las­ti it­sen­sä ui­mal­la ka­jak­kia ve­tä­en ran­taan, Hem­min­ki ker­too.

Seu­ran jär­jes­tä­mis­sä pe­las­tau­tu­mi­sil­lois­sa ha­luk­kaat voi­vat tul­la hi­o­maan tai­to­jaan. En­sim­mäi­nen niis­tä oli jo ju­han­nuk­sen jäl­keen läm­pi­mäs­sä ke­lis­sä Vuo­ren­lah­des­sa.

Osal­lis­tu­mi­nen edel­lyt­tää hy­vää ui­ma­tai­toa.

Suo­men me­lon­ta- ja sou­tu­lii­ton vaa­ti­muk­sia nou­dat­ta­vil­la kurs­seil­la op­pii pe­rus­tai­dot tur­val­li­seen jär­vi­me­lon­taan. Kou­lut­ta­ji­na toi­mi­vat me­lon­na­noh­jaa­jat Hei­ni Hem­min­ki, Mika Haa­pa­la ja Sii­na Lei­nik­ka apuoh­jaa­ji­naan pit­kä­ai­kai­set seu­ran ak­tii­vit.

Osal­lis­tu­mi­nen edel­lyt­tää hy­vää ui­ma­tai­toa. Tai­to­jen kart­tu­es­sa pär­jää haas­ta­vam­mis­sa­kin olo­suh­teis­sa ja kau­si pi­te­nee ke­vääs­tä pit­käl­le syk­syyn.

Kurssilla jokainen kaatoi kajakkinsa ja pelasti itsensä uimalla kajakkia vetäen rantaan.

Heini Hemminki

Seu­ran pu­heen­joh­ta­ja He­le­na Korp­poo in­nos­tui me­lon­nas­ta 25 vuot­ta sit­ten.

– Teki mie­li mon­ta ke­sää, ja lo­pul­ta me­nin ran­taan.

Hän­tä kieh­too lä­hel­le luon­toa pää­se­mi­nen: ve­si­lin­nut ovat lä­hes kos­ke­tu­se­täi­syy­del­lä, mai­se­man nä­kee ka­ja­kis­ta toi­ses­ta pers­pek­tii­vis­tä kuin ve­nees­tä ja säi­den vaih­te­lut vai­kut­ta­vat rei­tin suun­nit­te­luun.

Pie­nek­si seu­rak­si ka­lus­to on hy­vä­ta­sois­ta.

Seu­ras­sa oli jä­se­niä vuo­den­vaih­tees­sa 105, jois­ta noin kak­si kol­ma­so­saa ak­tii­vi­me­lo­jia. Ke­sän mit­taan jä­sen­mää­rä on li­sään­ty­nyt pa­ril­la­kym­me­nel­lä, kun mu­kaan on tul­lut pe­rus­kurs­sin käy­nei­tä ja ai­em­min me­lon­taa har­ras­ta­nei­ta.

Ka­noot­ti­pur­jeh­ti­joi­den va­jas­sa on täl­lä het­kel­lä upou­u­si ret­kei­lyyn tar­koi­tet­tu kak­sik­ko. Ta­va­ra­luu­kul­li­sia yk­sik­kö­jä on kuu­del­le­tois­ta, jon­ka li­säk­si on kun­to- ja kil­pa­ka­jak­ke­ja.

– Pie­nek­si seu­rak­si ka­lus­to on hy­vä­ta­sois­ta, Korp­poo sa­noo.

Vaik­ka nyt vie­te­tään seu­ran juh­la­vuot­ta, suun­ni­tel­tua kan­sal­lis­ta ma­ra­ton­me­lon­ta­ki­saa ei pys­ty­tä jär­jes­tä­mään ko­ro­na­ti­lan­teen ta­kia. Maa­nan­tai­me­lon­nat jat­ku­vat syk­syyn as­ti säi­den mu­kaan.

Pih­la­pir­tin sau­na on pie­ni, mut­ta säh­kö­sau­nak­si siel­lä on hy­vät löy­lyt.

Kun on puhe Ruo­ve­den Ka­noot­ti­pur­jeh­ti­jois­ta, ei voi unoh­taa tiis­tain ja tors­tain tal­viu­in­tia. Kau­si al­kaa lo­ka­kuus­sa ja jat­kuu vap­puun.

Korp­poon mu­kaan vii­me tal­ve­na siel­lä kävi sään­nöl­li­ses­ti noin 25 hen­ki­löä. Hy­viä ko­ke­muk­sia saa­tiin li­säk­si toi­vo­tus­ta lau­an­tai­sau­nas­ta tal­viu­in­tei­neen.

– Pih­la­pir­tin sau­na on pie­ni, mut­ta säh­kö­sau­nak­si siel­lä on hy­vät löy­lyt, Korp­poo ar­vi­oi.

Myös Pih­la­pir­tin vuok­raa­jat ovat seu­ral­le tär­kei­tä: Ka­noot­ti­pur­jeh­ti­joi­den tu­ki­koh­taa va­ra­taan per­he­juh­liin, ko­kouk­siin ja il­lan­viet­toi­hin.

Melontakursseissa harjoitellaan luonnonrantaan rantautumista.

Heini Hemminki

Seuran 90 vuoden varrelta: Pal­ko­ve­neistä olym­pi­a­voit­ta­jaan

Ruo­ve­den lai­neil­le il­mes­tyi 1930-lu­vul­la uu­den­lai­sia pal­ko­ve­nei­tä, joi­den kan­nel­la keik­kui use­as­ti pie­ni pur­je. It­se ra­ken­ne­tut ka­noo­tit oli­vat tyy­pil­tään Päi­jän­ne-mal­li­sia ri­ma­häk­ke­jä, joi­ta teh­tiin kan­gas­ver­hoil­tu­na tai va­ne­ri­kuo­si­si­na.

En­sim­mäi­siä ka­noo­tin­ra­ken­ta­jia oli­vat Tuo­mas Vin­ha ja Mat­ti Nie­mi. Tuot­te­li­aim­piin kuu­lu­nut Ola­vi Lah­ti nik­ka­roi nii­tä tois­ta­kym­men­tä. Vers­tai­ta oli Vin­han kir­ja­kau­pan kel­la­ris­sa, osuus­kau­pan ul­ko­ra­ken­nuk­ses­sa, ap­tee­kin va­jas­sa ja Kirs­tan va­ja­ra­ken­nuk­ses­sa.

Rai­mo Pih­la­van pu­heen­joh­ta­ja­kau­del­la RKP:stä ke­hit­tyi me­nes­ty­vä ra­ta­me­lon­ta­seu­ra.

Kun ve­sil­lä ris­tei­li jo kym­men­kun­ta ka­noot­tia, pää­tet­tiin pe­rus­taa oma seu­ra 1930. Ruo­ve­del­lä ol­tiin to­del­la ajan her­mol­la, sil­lä me­lon­ta otet­tiin olym­pi­a­la­jik­si vas­ta tä­män jäl­keen, Ber­lii­nis­sä 1936.

RKP:n jä­se­nek­si kel­puu­tet­tiin al­kuun vain ui­ma­tai­toi­set ka­noo­ti­no­mis­ta­jat. En­sim­mäi­set jä­sen­mää­rä­tie­dot ovat vuo­del­ta 1932, jol­loin me­lo­jia oli 25. So­tien jäl­keen har­ras­ta­ja­mää­rä nou­si no­pe­as­ti, ja vuon­na 1955 hei­tä oli jo 179.

RKP:n pu­heen­joh­ta­jat ovat ol­leet oh­jak­sis­sa pit­kään, Tuo­mas Vin­ha jopa 55 vuot­ta.

Ret­ki­me­lon­ta on ol­lut toi­min­nas­sa alus­ta saak­ka kes­keis­tä. Sitä ve­rot­ti kui­ten­kin al­ka­nut kil­pa­me­lon­ta­har­ras­tus: 1950-lu­vul­la seu­ran me­lo­jia oli MM-ki­sois­sa as­ti.

1950-lu­vun lo­pul­la RKP:n toi­min­ta hii­pui, kun­nes al­koi el­pyä taas 70-lu­vul­la. Seu­ral­le han­kit­tiin kol­me uut­ta la­si­kui­tu­ka­noot­tia.

Me­lon­ta­kou­lun ohel­la jär­jes­tet­tiin me­lon­tail­to­ja 80-lu­vul­ta läh­tien. Ny­kyi­sen ka­noot­ti­va­jan vih­ki­äi­siä vie­tet­tiin 1981, ja Pih­la­pirt­ti val­mis­tui tu­ki­koh­dak­si 1998.

Rai­mo Pih­la­van pu­heen­joh­ta­ja­kau­del­la RKP:stä ke­hit­tyi me­nes­ty­vä ra­ta­me­lon­ta­seu­ra. Nuor­ten mää­rä­tie­toi­nen val­men­nus al­koi kan­taa he­del­mää 1980- ja -90-lu­vul­le tul­ta­es­sa.

Raimo Pihlava pitämässä kesällä 1985 melontakoulua kanoottivajalla. Kuvassa opetellaan kanootin kuivausta.

Mauno Takala

Seu­ran his­to­ria on lois­te­li­as. Mer­kit­tä­vim­mät nai­set oli­vat Ei­la Es­ko­la ja Syl­vi Sai­mo, jois­ta muo­dos­tui me­nes­tyk­se­käs pari Sai­mon vaih­det­tua seu­raa 1951 Ruo­ve­del­le.

Syl­vi Sai­mo voit­ti Hel­sin­gin olym­pi­a­lai­sis­sa 1952 kul­taa 500 met­ril­lä. Mel­bour­nen olym­pi­a­lai­sis­sa 1956 Ei­la Es­ko­la me­loi 500 met­ril­lä vä­lie­riin as­ti ja Roo­mas­sa 1960 fi­naa­lin yh­dek­sän­nek­si.

MM-ta­sol­la as­ti kil­pail­lei­den jouk­koon kuu­lu­vat Kim­mo Lat­va­mä­ki, Lau­ri Palm­roth, Mar­ko Va­se­nius ja Mii­ka Perdén, joi­den pa­ras ai­ka osui 1990–2000-lu­vul­le.

Mie­his­tä ei voi unoh­taa Pent­ti Sa­hia, joka in­nos­tui me­lon­nas­ta 30-vuo­ti­aa­na ja kil­pai­lee edel­leen maa­il­man elii­tis­sä omas­sa ikä­luo­kas­saan yli 75-vuo­ti­aa­na.

Raimo Pihlava ottamassa vastaan seuran 60-vuotisjuhlille tulijoita. Oikealla Kimmo Latvamäki.

Mauno Takala

Kimmo Latvamäki meloi amma­tik­seen

Kim­mo Lat­va­mä­ki kuu­luu Ruo­ve­den Ka­noot­ti­pur­jeh­ti­joi­den kil­pa­me­lo­jis­ta me­nes­tyk­sek­käim­piin pää­mat­koi­naan ka­jak­kiyk­si­köi­den 200 ja 500 met­riä. Hie­man Atee­nan olym­pi­a­lais­ten jäl­keen ak­tii­viu­ran jät­tä­nyt Lat­va­mä­ki, 44, me­loo edel­leen kym­men­kun­ta ker­taa ke­säs­sä, mut­ta ei ole in­nos­tu­nut ve­te­raa­ni­ki­sois­ta.

– Ei­len­kin ve­din 17 ki­lo­met­riä, mut­ta ei mi­tään täy­sil­lä.

Useim­mat len­kit hän me­loo ny­ky­ään yk­sin, mut­ta saa toi­si­naan mu­kaan­sa en­ti­sen seu­ra­ka­ve­rin­sa Mar­ko Va­se­niuk­sen.

Kyl­lä­hän sii­hen in­nos­tui ja jäi kouk­kuun. Teki mie­li kat­soa, mi­hin pys­tyy.

Kim­mo tu­tus­tui me­lon­taan Rai­mo Pih­la­van joh­dol­la jo 9-vuo­ti­aa­na. Har­ras­tus muut­tui as­kel as­ke­leel­ta to­ti­sem­mak­si.

– Kyl­lä­hän sii­hen in­nos­tui ja jäi kouk­kuun. Teki mie­li kat­soa, mi­hin pys­tyy.

Lo­pul­ta hän oli am­mat­tiur­hei­li­ja yh­dek­sän vuot­ta 1996–2005.

Par­haat me­nes­tyk­sen­sä Kim­mo Lat­va­mä­ki saa­vut­ti 200 met­ril­lä. Hän me­loi EM-prons­sia 2005, sekä maa­il­man­cu­pis­sa yh­teen­sä kuu­si voit­toa yk­si­köl­lä ja Pet­te­ri Ke­son kans­sa kak­si­kol­la. MM-ki­sois­ta on muun mu­as­sa nel­jän­siä, vii­den­siä ja kuu­den­sia si­jo­ja.

Huip­pu­kun­to ei osu­nut olym­pi­a­ki­soi­hin.

Huip­pu­kun­to ei osu­nut olym­pi­a­ki­soi­hin: fi­naa­li­paik­ka jäi saa­mat­ta sekä Syd­neyn et­tä Atee­nan 500 met­ril­lä. Mo­lem­mis­sa si­joi­tus oli 13:s. Mi­tään isom­pia ur­hei­lu­vam­mo­ja uran ai­ka­na ei tul­lut, mut­ta en­nen Atee­naa hän poti suo­lis­to­sai­raut­ta.

Kim­mo Lat­va­mä­ki, 44, kat­soo uraan­sa hy­väl­lä mie­lel­lä.

– Sai teh­dä vuo­si­kau­sia, mitä ha­lu­si, ja näki vä­hän maa­il­maa, hän sum­maa sal­doa.

Lat­va­mä­ki asuu ny­ky­ään Kan­ga­sal­la ja toi­mii po­lii­si­na. Hän on edel­leen yh­tey­des­sä seu­ra­ka­ve­rei­hin­sa ja osal­lis­tuu vuo­sit­tain jouk­ku­ee­na Lau­ri Palm­rot­hin ja Mar­ko Va­se­niuk­sen kans­sa bech vol­ley -tur­nauk­seen Noi­ta­kä­rä­jien ai­kaan.

Heini Hemminki

Fakta

Ruoveden Kanoot­ti­pur­jeh­ti­jat

Pe­rus­tet­tu 13.7.1930.

Van­hin suo­men­kie­li­nen edel­leen toi­mi­va me­lon­ta­seu­ra.

Saa­nut use­as­ti Ka­noot­ti­lii­ton Vuo­den seu­ra -ar­vo­ni­men.

Har­ras­te-, ret­ki- ja kil­pa­me­lon­taa.

Pu­heen­joh­ta­jat: Tuo­mas Vin­ha 1930–85, Rai­mo Pih­la­va 1986–2000, Mer­ja Sahi 2001–11, He­le­na Korp­poo 2012– .

Läh­de: Mau­no Ta­ka­la, Ruo­ve­den Ka­noot­ti­pur­jeh­ti­jat 1930–2000.