Käsityö voi olla surutyö tai kan­san­tans­si­mes­ta­rin harrastus – Neljä tarinaa kan­sal­lis­pu­ku­jen takaa

Kan­sal­lis­pu­ku­ja tuu­le­tet­tiin Tam­mi­har­jun hu­vi­las­sa. Pu­vuis­sa nä­ky­vät ko­ti­seu­tu, su­ku­his­to­ria, kä­si­työ­tai­dot sekä kult­tuu­ri­pe­rin­teen vaa­li­mi­nen. Yh­del­le puku on mum­mon pe­rin­tö, toi­sel­le yh­teys Kar­ja­laan ja kol­man­nel­le vuo­si­kym­men­ten työn ja har­ras­tuk­sen sym­bo­li.

Belgiassa asuvan Niina Mäkisen puku on Virroilta, joka on myös hänen kesäpaikkakuntansa.

Sirkku Somero

Nii­na Mä­ki­sen yl­lä on Vir­tain kan­sal­lis­pu­ku, jon­ka hän on pe­ri­nyt mum­mol­taan.

Asus­tei­siin kuu­luu silk­ki­hui­vi, joka län­si­suo­ma­lai­sis­sa pu­vuis­sa voi­daan li­sä­tä ko­ko­nai­suu­teen.

Virtain pukuun kuuluu tasku.

Sirkku Somero

Vir­tain pu­vun rai­dal­li­nen ha­meen mal­li on saa­tu Ala­her­ra­sen ta­los­ta löy­ty­neen emän­nän pu­vus­ta.

Pu­vun on suun­ni­tel­lut Tyy­ni Vah­ter.

Sirkku Somero

Mus­ta tyk­ki­mys­syn Nii­na on hank­ki­nut käy­tet­ty­nä.

Hä­nel­lä on yl­lään myös pu­kuun kuu­lu­va al­ku­pe­räi­nen le­vy­rii­pus.

Outi Rasin kansallispuku on Karjalasta, Viipurin läänin Pyhäjärveltä. Outin kanssa kuvassa Pauli ja

Sirkku Somero

Ou­ti Ra­sin kan­sal­lis­pu­ku on Kar­ja­las­ta, Vii­pu­rin lää­nin Py­hä­jär­ven kan­sal­lis­pu­ku.

Rasi hank­ki pu­vun kol­me vuot­ta sit­ten käy­tet­ty­nä.

Vaa­rin äi­ti oli ko­toi­sin Py­hä­jär­vel­tä, vaa­rin suku taas Kä­ki­sal­men maa­lais­kun­nan Vuo­hen­sa­los­ta.

Pyhäjärven kansallispukuun kuuluu helavyö ja puukko.

Sirkku Somero

Pu­vun mu­ka­na tu­li­vat kaik­ki asus­teet, ku­ten mah­ta­va he­la­vyö ja puuk­ko.

Rasi käyt­tää pu­kua kan­sal­lis­pu­ku­tuu­le­tuk­sis­sa ja su­ku­ko­kouk­sia.

Pyhäjärven kansallispuvun esiliinan kirjontaa.

Sirkku Somero

Py­hä­jär­ven kan­sal­lis­pu­vun esi­lii­nan kir­jon­ta on run­sas.

Kan­sal­lis­pu­ku­jen vie­hä­tys pe­rus­tuu Ou­ti Ra­sin mie­les­tä pu­ku­jen kau­neu­teen sekä his­to­ri­an jat­ku­vuu­teen.

Mirja Majasen kansallispukuinnostus juontaa juurensa kansantanssiin, jota hän on ohjannut 50 vuoden ajan. Tänä kesänä hän sai kansantanssimestarin arvon.

Sirkku Somero

Kan­san­tans­si­mes­ta­rin ar­vo­ni­men tänä ke­sä­nä saa­nut Mir­ja Ma­ja­nen esit­te­lee Koi­vis­ton kan­sal­lis­pu­vun.

Hän on hank­ki­nut pu­vun osit­tain val­mii­na ja teh­nyt sii­hen mo­nia osia ja muok­kauk­sia.

Pu­vun ko­ris­teel­li­nen etuo­sa on ku­dot­tu.

Sirkku Somero

Hi­han­suun kir­jai­lut Mir­ja Ma­ja­nen on teh­nyt it­se.

Ma­ja­sel­la on kaik­ki­aan vii­si kan­sal­lis­pu­kua: Koi­vis­ton, Vir­tain, Ja­las­jär­ven, Här­män sekä Tuu­ta­rin puku.

Kan­san­tans­sin oh­jaa­ja­na 50 vuot­ta toi­mi­neel­le Ma­ja­sel­le kan­sal­lis­pu­vut ovat tär­kei­tä eri­tyi­ses­ti kan­san­tans­sin kaut­ta.

Suvi-Tuuli Mäntylä käyttää Kaukolan kansallispukua.

Sirkku Somero

Suvi-Tuu­li Män­ty­lä käyt­tää Kau­ko­lan kan­sal­lis­pu­kua.

Suvi-Tuu­lin iso­äi­ti oli ko­toi­sin Kau­ko­las­ta.

Puku ei ole su­ku­pe­rin­tö, mut­ta sii­hen liit­tyy poik­keuk­sel­li­nen his­to­ria. Pu­vun val­mis­ti ai­koi­naan Kar­ja­lan evak­ko, joka teki sitä erään­lai­sen su­ru­työ­nä. Pu­vun te­ki­jän isä oli jou­tu­nut so­ta­van­gik­si ja hän­tä luul­tiin vuo­sia kuol­leek­si, mut­ta hän pa­la­si vuo­sien jäl­keen ko­tiin.

Kan­sal­lis­pu­vun val­mis­ta­mi­nen liit­tyi tä­män ko­ke­muk­sen kä­sit­te­lyyn.

Kaukolan kansallispuvun pronssisolki.

Sirkku Somero

Kau­ko­lan kan­sal­lis­pu­vun sol­ki­ko­ris­te voi ol­la ho­pei­nen tai prons­si­nen, ku­ten täs­sä.

Kaukolan kansallispuvun hihapitsi.

Sirkku Somero

Kau­ko­lan kan­sal­lis­pu­vus­sa on hie­no hi­ha­pit­si.

Suvi-Tuuli Mäntylä on hankkinut Kaukolan kansallispuvun täydennykseksi uuden hunnun, jota hän käyttää nyt ensimmäistä kertaa.

Sirkku Somero

Män­ty­lä on täy­den­tä­nyt pu­ku­aan uu­del­la hun­nul­la, kos­ka ha­lu­aa saa­da ko­ko­nai­suu­den mah­dol­li­sim­man täy­del­li­sek­si.

Hun­tua aset­te­lee Sei­ja Kos­ki. Ku­vas­sa myös Tii­na Kal­li­o­jär­vi-Tie­na­ri.

Hun­tu on kan­sal­lis­pu­ku­tuu­le­tuk­ses­sa yl­lä en­sim­mäis­tä ker­taa.

Kansallispukutuuletukseen kokoonnuttiin sateen takia sisätiloihin. Kahvit juotiin Tammiharjun huvilan juhlavissa puitteissa.

Sirkku Somero