Pyy­nik­ki­lään kaa­vail­tu ke­sä­te­at­te­rie­si­tys Kai­ken ta­ka­na on nai­nen siir­re­tään en­si vuo­teen. Asi­as­ta pää­tet­tiin viik­ko sit­ten.

Ruo­ve­den Te­at­te­riyh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Kat­ri Iso­mä­ki sa­noo, et­tä lyk­kää­mi­nen tun­tuu vai­ke­al­ta ja hai­ke­al­ta.

– Sii­nä mie­les­sä pää­tös oli kui­ten­kin help­po, et­tä se oli ai­noa oi­kea rat­kai­su. Ei mei­dän te­at­te­ri ole kui­ten­kaan niin tär­keä ko­ro­na­e­pi­de­mi­aan ver­rat­tu­na, Iso­mä­ki poh­tii.

Tou­ko­kuul­la oli­si ken­ties pääs­ty har­joit­te­le­maan, mut­ta puo­li­val­mis­ta ei ha­lu­ta esit­tää.

Ky­sees­sä on en­sim­mäi­nen ker­ta te­at­te­riyh­dis­tyk­sen his­to­ri­as­sa, kun ke­sä­näy­tel­mää ei ole.

Ohjauksesta vastasi Pyynikkilässä tuttu Jarmo Hämeranta.

Terhi Kääriäinen

Har­joi­tus­kau­si käyn­nis­tet­tiin tam­mi­kuun puo­li­vä­lis­sä. Te­at­te­riyh­dis­tyk­sen sih­tee­ri An­ne Hack­man sa­noo, et­tä lau­lu­har­joi­tuk­set Su­san­na Hie­ta­lan joh­dol­la oli­vat jo pit­käl­lä, kun­nes kaik­ki jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään.

Oh­jaa­ja Jar­mo Hä­me­ran­ta toi­voo, et­tä sa­mal­la po­ru­kal­la jat­ke­taan en­si vuon­na, sil­lä har­joi­tuk­sis­sa oli hy­vää te­ke­mi­sen mei­nin­kiä.

– No, on nyt ai­na­kin hy­vät poh­jat en­si vuot­ta aja­tel­len, Hä­me­ran­ta miet­tii lu­va­ten sil­loin en­tis­tä ehom­paa ja kiih­ke­äm­pää ke­sä­te­at­te­ria.

Esi­tyk­sen siir­ty­mi­nen har­mit­taa hän­tä, tot­ta kai. Pet­ty­mys­tä hel­pot­taa, et­tä se on kui­ten­kin vain pie­ni mur­he suh­teu­tet­tu­na epi­de­mi­an ai­heut­ta­miin mui­hin on­gel­miin.

Pääosiin oli valittu Hanna Kallionpää ja Juha Saarela. Likistyskuva otettiin jo kauan ennen kuin kansalaisia ohjeistettiin pitämään turvaväliä.

Terhi Kääriäinen

Ep­pu Nuo­ti­on ja Tii­na Brän­na­ren kir­joit­ta­man mu­siik­ki­näy­tel­män pää­o­sia har­joit­te­li­vat Han­na Kal­li­on­pää ja Juha Saa­re­la. Mui­ta roo­le­ja tree­na­si kol­me­tois­ta har­ras­ta­ja­näyt­te­li­jää.

Han­na Kal­li­on­pää on viih­ty­nyt näyt­tä­möl­lä jo vii­si ke­sää. Hän oli hal­li­tuk­sen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja­na te­ke­mäs­sä lyk­kää­mis­pää­tös­tä. Hän pi­tää siir­tä­mis­tä jär­ke­vä­nä, sil­lä Pyy­nik­ki­län esi­tyk­sis­sä on ai­na py­rit­ty laa­duk­kaa­seen lop­pu­tu­lok­seen.

Kal­li­on­pää on jo suun­ni­tel­lut täyt­tä­vän­sä ke­sää räs­tiin jää­neil­lä pi­ha­töil­lä ja naut­ti­mal­la muu­ten olos­taan. Ken­ties tu­los­sa on tal­koi­ta Pyy­nik­ki­läs­sä.

Mänt­tä­läi­nen Juha Saa­re­la ker­too, et­tä har­joi­tus­ten pois jää­mi­nen vai­kut­ti sel­väl­tä ti­lan­teen ede­tes­sä. Hä­nen edel­li­ses­tä ker­ras­taan näyt­tä­möl­lä eh­ti vie­räh­tää kol­me vuot­ta. Te­at­te­ri­har­ras­tuk­sen pa­riin hä­net sai pa­laa­maan yh­des­sä te­ke­mi­sen rie­mu ja as­ka­reen an­ta­mi­nen ai­voil­le.

Si­säl­töä elä­köi­ty­neen il­ma­voi­mien opis­toup­see­rin elä­mään tuo nyt opis­ke­lu len­to­ko­ne­a­sen­ta­jak­si, mitä teh­dään tämä ke­vät etä­nä. Lii­kun­taa­kin on tul­lut li­sät­tyä ja va­ras­to­ja ja kaap­pe­ja sii­voil­tua.

– Nyt ei ole kii­re mi­hin­kään, Saa­re­la sum­maa.