Kirjastossa juhlittiin niin kirjastorakennuksen kuin kirjastoautonkin merkkivuosia. Edessä kirjastonhoitaja Sara Mattila (vas.) vierellään kirjastonjohtaja Minna Tilja . Hyllyn takana jo eläkkeellä olevat kirjastoautonkuljettaja Matti Seppänen, kirjastonjohtaja Outi Ylinen sekä kirjastonhoitaja Riitta Harjunen ja nykyinen kirjastoautonkuljettaja Janne Ala-Kaarre.
Anu Kuivasmäki
Kirjastossa tuplaviisikymppiset – Ruovedelle haikaillaan omaa Oodia
Ruoveden kirjastorakennus ja kirjastoautotoiminta täyttävät tänä molemmat vuonna 50 vuotta. Merkkivuotta juhlittiin kirjastossa lauantaina avoimin ovin sekä kakkukahvein.
Ensimmäinen Sisu-kirjastoauto luovutettiin kunnalle 1975, Vipusella kaasuteltiin sen jälkeen vuodesta 1986 ja nykyinen kahden kunnan yhteinen kirjastoauto otettiin käyttöön 2004.
Nykyistä kirjastoautoa juhlapäivänä esitteli kirjastoautonkuljettaja Janne Ala-Kaarre. Hänen mukaansa kirjastoauton palvelut ovat tärkeitä etenkin sivukylille ja kyläkouluille. Asiakaskuntaa ovat erityisesti lapset ja ikäihmiset.
Kirjastoauto on nykyään Ruoveden kunnan ja Virtain kaupungin yhteinen. Se on tärkeä palvelu etenkin sivukylillä ja -kouluilla. Ratin takaa morjestaa Janne Ala-Kaarre.
Anu Kuivasmäki
Kirjastoauton tallissa sekä kirjaston ryhmätyötilassa oli esillä valokuvia ja lehtiartikkeleita vuosikymmenten varrelta.
– Paljon on näidenkin seinien sisällä tapahtunut, selvittää kirjastonjohtaja Minna Tilja.
Pienoinen yllätys Tiljalle oli se, miten vähän uuden kirjastorakennuksen valmistuminen näkyi aikanaan otsikoissa vuonna 1975. Uusi rakennus esiteltiin lähinnä yhteiskoulun remontin kylkiäisenä.
Merkittäviä vaiheita kirjastorakennuksen historiassa olivat 1980-luvulla tehty iso remontti ja vuosituhannen vaihteen peruskorjaus muutoksineen. Silti jo peruskorjauksen jälkeen todettiin, että tilat eivät ole ajanmukaiset. Tilanne on edelleen sama.
Kirjastolaki kuitenkin edellyttää, että kokoelman on oltava uudistuva ja monipuolinen.
– Kokoelma on meidän vahvuus, mutta sen esille tuominen vaatisi vähän ajanmukaisempia ratkaisuja ja muunneltavuutta. Nykyään kirjasto on myös kohtaamispaikka, Tilja sanoo.
Kokoelma on meidän vahvuus, mutta sen esille tuominen vaatisi vähän ajanmukaisempia ratkaisuja ja muunneltavuutta.
Ruoveden kirjaston asiakaskunta painottuu tällä hetkellä vahvasti eläkeikäisiin sekä lapsiin ja lapsiperheisiin.
– Vahva kouluyhteistyö tekee sen, että lainausluvut ovat jatkuvassa nousussa – onneksi.
Lisäksi omatoimilainaus räjäytti lainausaktiivisuuden kasvuun.
– Se lisäsi paljon lainauksia ja se on edelleen pysynyt vilkkaana. Se asiakkaan näkökannalta ollut hieno uudistus ja on myös sujunut meillä tosi hyvin. Ei ole ollut mitään ongelmia.
Tiljan mukaan juhlapäivänä kirjastossa poikenneet ovat muistelleet menneitä ja kiitelleet palveluita.
– Ihmiset arvostavat kirjastoa. Se on tärkeä kulttuuripalvelu vauvasta vaariin kunnassa. Meillä myös arvostetaan lukemista ja lukemisen kulttuuria ja siihen on panostettu. Mutta nyt kun puhutaan tästä tilasta, niin se voisi joskus näkyä siinäkin.
50-vuotias kirjastorakennus syksyisessä auringonpaisteessa. Peruskoulun yläasteen uudet koulutilat ja kunnan kirjastotilat luovutettiin Ruoveden kunnalle katselmuksen jälkeen 29.8.1975.
Anu Kuivasmäki
Kirjaston pitkäaikainen johtaja Outi Ylinen ja kirjastoautonkuljettaja Matti Seppänen aloittivat molemmat työt kirjastossa vuonna 1985. Ensimmäisenä muistoista nousee esiin Sisu-kirjastoauto.
– Se oli ihan kauhea, Outi Ylinen muistelee.
– Vipusta moitittiin siitä, että se tuli niin hiljaa, että sitä ei kuule. Sisun äänen kuuli jo kaukaa, kun vaihteita vaihdettiin ja kaasuteltiin, Seppänen nauraa.
Sekä Ylinen että Seppänen toteavat, että kirjasto on vuosien saatossa muuttunut aimo harppauksin.
– Merkittävin on ollut tietotekniikan tulo. Se on ollut aivan valtava asia, mikä on vaikuttanut työkaluihin ja asiakkaisiin. Ja sitten tiivistynyt yhteistyö kirjastojen välillä ja esimerkiksi PIKI-kirjasto, Ylinen sanoo.
Kirjastolaitosta eläkepäiviä viettävät konkarit pitävät todella merkittävänä hyvinvointia lisäävänä matalan kynnyksen peruspalveluna.
Ei muuta kuin uusi Oodi tänne Ruovedelle!
Arvostetaanko palvelua niin paljon, että saisimme uuden kirjastotalon?
– Ei muuta kuin uusi Oodi tänne Ruovedelle, Matti Seppänen sanoo.
– Lisäsiipi tuohon männikköön. Olisi näyttelytilaa ja vaikka nuorillekin tilaa. Olisi varattavia kokoontumistiloja, jotka olisivat uuden lain hengen mukaisia, visioi Outi Ylinen.
Juhlapäivänä kirjastossa poikenneella Sirpa Kolulla oli vain hyvää sanottavaa Ruoveden kirjastosta.
– Olen käyttänyt palveluita tosi paljon. Minusta tuntuu, että olen saanut täältä aina kaiken sen avun, mitä minä olen hakenut. Kolu kertoo myös tyttäriensä jääneen usein kirjastoon koulun jälkeen tekemään läksyjä.
Kirjaston muuttumisen kuntalaisen olohuoneeksi ja tapahtumapaikaksi Sirpa Kolu näkeekin pelkästään hyvänä.
– Tosi hyvänä. Olen itsekin ollut täällä käsilaukkuja tekemässä, kuuntelemassa kirjaesittelyjä ja musiikkiopiston matineoita.
Sirpa Kolu kertoo olevansa kirjaston aktiivikäyttäjä. Hän käy kirjastossa viikottain ja osallistuu myös kirjastossa järjestettäviin tapahtumiin. Kuvassa Kolu on tutustumassa arkistoon.
Anu Kuivasmäki
Näyttely kirjastorakennuksen ja kirjastoautotoiminnan 50-vuotisesta historiasta on esillä kirjastossa lokakuun loppuun saakka.
Oikaisu: Korjattu kirjastoautonkuljettajan nimi oikeaan asuun Janne Ala-Kaarre 23.9. klo 9.40.
Fakta
Ruoveden kirjasto
Alkoi toimia kirkon sakastissa 1863
Muutti kanttori Peltosen taloon Poukkaan
1900 kantakirjasto toimi puukoululla
1916 kirjasto siirrettiin kunnantalolle
Tilat Säästöpankilla 1935
Siirto Kaukolan taloon 1938
Muutto Iltamäkeen 1947
Kirjasto Honkamäessä vuodesta 1964
Uusi kirjastotalo avattiin 1975.
Lähde: Kirjaston näyttely
Fakta
Kirjasto lukuina 2024
58 640 kokonaislainaus, josta kirjalainaus 51 503
32 935 kirjastokäyntiä
4 202 aukiolotuntia
69 omaa tapahtumaa/ tilaisuutta, luentoa, käyttäjäkoulutusta. Osallistujia 1 061. Lisäksi 32 muiden järjestämää tilaisuutta ja 7 taidenäyttelyä.


