Iso-Tarjanneveden asiaa mietittiin isolla joukolla. Kuvassa alhaalla Sini Yli-Öyrä (vas.), Helena Jokinen (oik.), Päivi Pyyvaara, Heikki Holsti, Heikki Ylä-Kauttu, Lauri Lahti-Mononen, Ilkka Bäckman, Lauri Helin, Ari Tapanainen, Diar Isid, Tapio Janhunen ja Kimmo Luopio.
Kunnat lähdössä Iso-Tarjanneveden kunnostukseen
Vedenkorkeus
Hannu Raittinen allekirjoitti huhtikuussa 2019 ensimmäisenä nettiadressin koskien Iso-Tarjanneveden kunnostusta. Tähän mennessä nettiadressissa on 1744 allekirjoitusta ja paperiversiossa 644, eli yhteensä 2 388 vesistöalueen asukasta, loma-asukasta, virkistyskäyttäjää, kalastajaa tai veneilijää ovat allekirjoittaneet adressin. Ruovesiläisiä allekirjoittaneita oli lokakuun alkupuolella 314, virtolaisia 229 ja mänttävilppulalaisia 175 eli yhteensä 715 henkilöä hankkeen vaikutusalueelta.
Aloitteen allekirjoittajat esittävät, että Iso-Tarjanneveden alivedenkorkeuksien nostamismahdollisuutta selvitettäisiin ja käynnistettäisiin vedenkorkeuden nostohankkeen vaatimat toimenpiteet mahdollisimman pian. Lisäksi allekirjoittaneet esittävät, että kunnat varaavat suunnittelurahaa vuoden 2020 talousarvioon.
Ruoveden kunta kutsui 25. lokakuuta hankkeen aktiivisia toimijoita, kuntien, ely-keskuksen ja Kokemäen Vesiensuojeluyhdistyksen sekä Pirkanmaan kalatalouskeskuksen edustajat koolle keskustelemaan kansalaisaloitteesta ja hankkeen edistämisestä.
–Arvostamme kovasti vapaaehtoisten toimijoiden aktiivisuutta ja haluamme osaltamme olla edistämässä tämän hankkeen toteutumista. Hankkeen koko on suuri, ja se koskettaa laajasti alueen asukkaita, vapaa-ajan asukkaita ja vesistöjen virkistyskäyttäjiä, ja sen vuoksi asia vaatii huolellista suunnittelua. Myös hankkeen rahoituspohja on saatava kuntoon, ennen kuin sitä voidaan esittää käytännössä toteutettavaksi. Ainoastaan kuntien rahoituksella tämän kokoista hanketta ei ole mahdollista toteuttaa, kertoo Ruoveden kunnan muutosjohtaja Heidi Tanhua.
Loma-asukkaat, rantojen omistajat ja vesialueiden virkistyskäyttäjät ovat kokeneet, että etenkin viime vuosina vedenkorkeudet ovat olleet Iso-Tarjannevedellä poikkeuksellisen alhaalla haitaten vesistön virkistyskäyttöä.
Ruoveden ja Virtain yksi tärkeimpiä matkailun vetovoimatekijöitä on höyrylaiva Tarjanne. Viime vuosina on tehty määrätietoista työtä matkailijamäärien kasvattamiseksi, mutta nyt lupaavaa kasvua uhkaa se, että laiva ei pääse kulkemaan kaikista matalista paikoista vedenkorkeudesta johtuen.
Kulttuurikaupunki Mänttä-Vilppulassa matkailun merkitys on myös kasvanut merkittävästi viime vuonna. Serlachius-museoiden lisäksi alueen vetovoimaa lisäävät vesistöt ja niiden tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet niin matkailussa, vakituisessa kuin vapaa-ajan asumisessa. Myös ilmastonmuutoksen hidastamisen näkökulmasta vesien pidättäminen valuma-alueella on kannatettavaa.
Ruoveden kunnan vuoden 2020 talousarvoon esitetään ensi vuodelle määrärahaa, jolla selvitystyö saataisiin kansalaisadressin toiveen mukaisesti käyntiin. Ruoveden kunta ottaa vastuun hankkeen ensimmäisen vaiheen hallinnoinnista ja mahdollisen rahoituksen hakemisesta ely-keskukselta, mikäli myös Virrat ja Mänttä-Vilppula lähtevät hankkeeseen mukaan. Ruoveden kunta esittää Virtain ja Mänttä-Vilppulan kunnille, että myös nämä varaisivat määrärahan hankkeelle vuodelle 2020.
Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana selvitettäisiin hankkeeseen liittyen muun muassa seuraavia asioita: kunnostushankkeen lainoikeudelliset edellytykset ja vaatimukset, selvitys erilaisista pohjapatoratkaisusista kustannusarvioineen ja kulttuurihistoriallinen selvitys. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa kysely maanomistajille, jossa tiedustellaan heidän alustavaa suostumusta hankkeen toteutukseen
– Esiselvityksen valmistuttua eri osapuolilla olisi nykyistä paremmat valmiudet arvioida hankkeen toteuttamismahdollisuuksia ja tehdä tarvittavia päätöksiä jatkotoimenpiteistä, toteaa Mänttä-Vilppulan ympäristönsuojelusihteeri Helena Jokinen.