Mui­nais­lin­nat ja lin­na­vuo­ret ovat ai­hee­na lu­en­nos­sa, joka pi­de­tään Ruo­ve­den kir­jas­tos­sa 20. lo­ka­kuu­ta. Lu­en­noit­si­ja Har­ri Aho­nen on tie­to­kir­jai­li­ja ja luon­to­ku­vaa­ja.

Lu­en­nol­la si­vu­taan lin­na­vuo­rien esit­te­lyn li­säk­si myö­häi­sen prons­si- ja rau­ta­kau­den his­to­ri­aa: Mil­loin ja mik­si lin­na­vuo­ria ra­ken­net­tiin? Mikä oli nii­den mer­ki­tys pai­kal­li­ses­ti sekä laa­jem­mas­sa kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­sa kon­teks­tis­sa?

Aho­nen sel­vit­tää, et­tä lin­na­vuo­ri eli mui­nais­lin­na on prons­si­kau­del­la tai rau­ta­kau­del­la ra­ken­net­tu puo­lus­tus- ja suo­ja­va­rus­tus hyök­kää­jää vas­taan.

– Ne oli­vat aluk­si mel­ko pie­niä, ly­hyi­tä oles­ke­lu­ja mah­dol­lis­ta­via puo­lus­tus­paik­ko­ja mut­ta vii­meis­tään rau­ta­kau­del­la ryh­dyt­tiin va­rus­ta­maan myös laa­jem­pia lin­noi­tet­tu­ja ele­ment­te­jä, ku­ten Ra­po­lan­har­ju ja Lie­don van­ha lin­na, Aho­nen ker­too.

Lu­en­to poh­jau­tuu ar­ke­o­lo­gi­siin ja his­to­ri­al­li­siin do­ku­ment­tei­hin. Aho­nen on opis­kel­lut yleis­tä his­to­ri­aa Jo­en­suun, Tam­pe­reen ja Os­lon yli­o­pis­tois­sa ja kir­joit­ta­nut ai­hees­ta tie­to­kir­jan ni­mel­tä Suo­men mui­nais­lin­nat ja lin­na­vuo­ret. Se ko­ko­aa kan­sien­sa vä­liin 80 Ete­lä-Suo­men alu­eel­ta ar­ke­o­lo­gi­sis­sa kai­vauk­sis­sa to­den­net­tua lin­na­vuor­ta. Nii­tä si­jait­see Ete­lä-Kar­ja­las­sa, Ete­lä-Sa­vos­sa, Hä­mees­sä, Kes­ki-Suo­mes­sa, Pir­kan­maal­la ja Uu­del­la­maal­la sekä Var­si­nais-Suo­mes­sa.

Aho­sen mu­kaan Ruo­vet­tä lä­him­mät lin­na­vuo­ret si­jait­se­vat län­nes­sä Ikaa­li­sis­sa (Ara­sa­lo ja Ve­nes­lin­na) ja idäs­sä Jäm­säs­sä (Lin­na­sen­vuo­ri ja Pu­kin­vuo­ri). Päi­jä­län lin­na­vuo­ri on myös ver­rat­tain lä­hel­lä.

Tie­to­kir­jai­li­ja ja luon­to­ku­vaa­ja Har­ri Aho­sen lu­en­to Suo­men lin­na­vuo­ris­ta ma 20.10. klo 18 Ruo­ve­den kir­jas­tos­sa.