Juhani Vahtokari
Juhani Vahtokari
Kolumni
Kiitos ihan älyttömästi! Voi että te olette aivan järjettömän hieno yleisö! Täällä on kuulkaa uskomattoman mieletön tunnelma juuri tänään! Tällaisia repliikkejä kuulemme päivittäin televisio-ohjelmien juontajien suusta.
Tekee mieli kysyä, millainen on järjettömän hieno yleisö, mikä todella tekee tunnelmasta mielettömän, tai mitä tarkoittaa älyttömästi kiittäminen. Suomen kieli on rikas, mutta kieleenkin on pesiytynyt yhteiskunnan muoti-ilmiö: mikään ei enää riitä. Jos juontaja sanoisi ”todella hieno” tai ”erinomaisen hieno”, se tuntuisi (ainakin hänestä) lällärimäiseltä – on käytettävä koko arsenaali, vaikka sitten menisi metsäänkin. Ja sehän menee.
Kaikki kielet muuttuvat jonkin verran ajan mukana. Niin käy aina. Meidän oma kielemme on viime aikoina ollut niin rajussa muutoksessa, että joskus korvaa vihlaisee.
Eräänä päivänä radiossa puhuttiin jostakin oikeustapauksesta. Toimittajan mielestä juttu oli ”keissi”, tätä sanaa hän toisti toistamasta päästyään niinku-sanojen välissä. Ehkä tuntuu hienolta, kun englannin case on väännetty sanaksi keissi. Osoittaahan se toki sanojansa suurta sivistystä. Vai osoittaako?
Meillä suomalaisilla on ollut aina tapana muuntaa tiettyjä sanoja hieman helpommiksi lausua. Pluto tulee suomalaisesta suusta ulos sanana luto, Fiat on viiatti, Jaguar jakuaari, Ford voorti ja niin edelleen. Eikä siinä mitään pahaa, sanat vain taipuvat murteiden mukaan.
Se on aivan eri asia kuin järjettömyydet, älyttömyydet ja mielettömyydet. Tai se, että kieleen otetaan väkisin sanoja muista kielistä, lähinnä englannista.
Tämän päivän ”sivistynyt” ihminen menee dinnerille ja ruoka on ihan ”fain”. Eikä nykyihmisen mielestä mikään ole mitään, jos nimi on suomenkielinen. Tulee mieleen vanha juttu mummosta, joka kysyi: ”Missä se semmonen Akuta on?” Aikaansa seuraava puhekumppani vastasi: ”Se on siinä Itellan ja Destian välissä”.
Murteet taas, ne ovat rikkaus. Toivottavasti ne säilyvät ikuisesti. On viihdyttävää kuunnella aitoa karjalan murretta, savon viäntäminen on suorastaan herkullista.
Ruoveden murre kuuluu hämäläismurteisiin. Kun kirjoittaa Google-hakukoneeseen ”Suomen murrekirjan äänitteet”, löytää sieltä kuunneltavakseen ruovetisen Eufrosyyne Lehtosen tarinoinnin.
Kun Ruovesi voitti vuonna 1957 Suomen kauneimman kirkonkylän tittelin, toimittaja Niilo Ihamäki esitteli radioraportissaan Ruovettä kertoen runollisesti, kuinka kirkkoveneet kulkivat näitä laulavia selkiä, jotka ovat keinutelleet myös runon ruhtinaita. Kertaakaan hän ei sanonut, että Ruovesi on älyttömän kaunis.
Kieleenkin on
pesiytynyt
yhteiskunnan
muoti-ilmiö:
mikään ei enää riitä.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste