Mistä tiedämme joulun tulevan? No, vaikkapa siitä, että media, niin painettu kuin sähköinenkin, tiedottaa vuosittain, että jotkut pitävät ”Enkeli taivaan” -virttä kauhistuttavana. Puhumattakaan siitä, että joulua vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana. Ei hyvä, sanovat jotkut. Joulupukkiin kyllä uskotaan. Tottakai pukki tulee, ajelee poroillaan Visuvedeltä Väärinmajaan ja Pourusta Pihlajalahdelle.
Uskotaanpa nyt sitten mihin tahansa, joulun laulut ovat kuitenkin monille kovin rakkaita. Joulukonsertteja pidetään paljon. Ruovedellä niin kuin muuallakin. Niistä nautitaan, niissä tunnelmoidaan. Ne tuovat todellisen joulun tunnun lanttu- ja porkkanalaatikoitten sekä kinkun lisäksi.
Suurin osa näistä rakastetuimmista joulun lauluista on tehty koululaitoksemme alkuvaiheitten opettajien toimesta. Koulun kuusijuhliin piti saada ohjelmaa, niinpä opettajat kirjoittivat näytelmiä ja tekivät lauluja.
Sortavalasta opettajaksi valmistunut Alpo Noposen sanoitustyötä ovat ”Kun maass’ on hanki” ja ”Arkihuolesi kaikki heitä”. Jälkimmäisen kerrotaan syntyneen Inkoossa, tyttären saunakamarissa. Opettaja Helmi Auvinen kuuli iltapimeässä kirkonkellot ja kirjoitti laulun ”Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa”. Armas Maasalo sävelsi sen kesällä kynttilän valossa joulun tunnelman saamiseksi.
Heinäveden suuri poika Otto Kotilainen puolestaan sävelsi Sakari Topeliuksen ”Varpunen jouluaamuna”. Topelius oli menettänyt pienen Rafael-poikansa, jota laulun varpunen kuvaa. Vilkku Joukahainen, niinikään Sortavalan seminaarista opettajaksi valmistunut, kirjoitti oman koulunsa joulujuhlaan ”On hanget korkeat nietokset”, jonka itse Jean Sibelius, Ruoveden Pekkalassakin vieraillut, sävelsi.
Opettaja Immi Hellen vie meidät edelleen joulukirkkoon laulullaan ”Kello löi jo viisi, lapset herätkää!” Elsa Koposen kihlaus oli yllättäen purkautunut, ja murhemielin hän harjoitti oppilaitaan joulujuhlaa varten. Nähdessään lasten iloiset kasvot hän surunsa keskellä kirjoitti laulun ”Tuikkikaa oi joulun tähtöset”. Laulusta tulikin lopulta eräs eniten joulun aikaan soitetuista sävelmistä.
Joululauluja on tehty tuhansia, mutta vain muutama kymmenen on jäänyt elämään. Näitä muutamia suosituimpia soitetaan paljon. Joitakin uusia on sentään livahtanut mukaan pysyvästi, mm. Pekka Simojoen sanoittama ja säveltämä laulu ”Tulkoon joulu”.
Kun poikamme aloitti koulutaipaleensa kirkonkylän puukoulussa, opettajat Tyyne Heinonen ja Aili Kilpiö huolehtivat siitä, että ”oikeat” joululaulut soivat, ja ne opittiin. Ja osataan vieläkin.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste