Kolumni
Kun viimeksi kävin Vinhan kirjakaupassa, tilasin Panu Rajalan uusimman teoksen. Tapasin tuttuja ja poikkesinpa ruokakaupassakin. Siellä maailma on muuttunut. Kaikkea on. Ja paljon. Olipa kysymyksessä sitten mikä tahansa kauppa, monikaan asia ei ole samoin kuin ennen. Valikoimaa on niin hirvittävästi, että asiakasta huimaa. Miettikääpä leipä-, juusto- ja leikkelehyllyjä. Esimerkiksi.
Milloin ostitte viimeksi kananmunia? Ainakin minä olen saanut enimmäkseen munia, joiden keltuainen juuri ja juuri erottuu valkuaisesta, niin hailakan värinen se on. Miksi? Siksi, että kanoille syötetään esimerkiksi kalajauhoa sisältävää rehua. Kun kanalassa asuu tuhansia kanoja, niiden ruokapöytään hankitaan edullista rehua katteen nostamiseksi.
Luonnostaan kana on kaikkiruokainen kuten mekin. Voisi tuntua ikävältä pistellä päivittäin kalajauhopuuroa. Kana, joka saa ulkoilla, syödä tuoretta ruohoa ja muuta sille ominaista luonnollista ravintoa, munii meille upeita munia.
Turhaan emme lue otsikoita lähiruoasta.
Mennäänpä vihanneshyllylle. Nektariinien, kiinankaalin, coleslaw-salaatin, rouskuvan wokmixin ja vaikkapa Pak Choin vieressä on pino tomaattilaatikoita. Suomalaisia tomaatteja. Milloin olette viimeksi saaneet lapsuutenne tomaatteja, kypsiä, tuoksuvia, maistuvia? Sellaisia, joita on vieläkin mahdollisuus saada kun kasvattaa itse.
Eräs kasvihuoneyrittäjä kertoi lehtihaastattelussa, että yli 90 prosenttia tomaateista ei maistu miltään. No, liioitteluako? En tiedä. Joka tapauksessa tomaatit odottavat noutajaansa kaupassa usein puoliraakoina ja kovina.
Suurten päivittäistavarakauppojen keskusvarastot ovat pääosin Uudellamaalla. Jos vaikkapa kananmunat joutuvat tärisemään satoja kilometrejä rekan lavalla, ei se ainakaan makua paranna. Ei myöskään tomaatin. Kala on sitten vielä aivan oma lukunsa. Iltasanomien mukaan esimerkiksi Norjan lohi saattaa vetää lonkkaa kalatiskillä pari viikkoa. Jokainen, joka on saanut oikeasti tuoretta kalaa, tietää eron.
Jokainen, joka on saanut oikeasti tuoretta kalaa, tietää eron.
Turhaan emme lue otsikoita lähiruoasta. Nykyisin on paljon mahdollisuuksia ostaa ruokapöytään monenlaista herkkua aivan läheltä, suoraan tuottajalta. Ikävää, että kalastus ammattina on käynyt harvinaiseksi. Muita lähituotteita Ruovedellä on omasta takaa – melkein mitä vain.
Kun haen uuden kirjani, olen varma, että sekin maistuu hyvältä. Paremmalta kuin verkkokauppojen tuotteet, joista rahat menevät kauas pois. Se on lähikirja.
Juhani Vahtokari
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste