Kolumni
Hevosia Väärinmajasta, Pihlajalahdelta, Mustajärveltä, Jäminkipohjasta, Kekkoselta… perässään kaksi- ja nelipyöräisiä rattaita ja kiesejä, monet Ruoveden ensimmäisiä, Noitakäräjiä varten kunnostettuja. Koko kylän raitin mittaisen ajopelijonon kärjessä tepasteli kaksi komeata ratsua. Ensimmäiset Noitakäräjät olivat alkaneet.
Pitkin kevättä oli toimikunta kokoontunut Osuuspankin kerhotiloissa ja pohtinut käytännön asioita, joista ei tahtonut tulla loppua, kuten ei varmasti nykyisinkään. Kovaäänisimmän keskustelun aiheutti uuden, synnytettävän kesätapahtuman nimi. Ruoveden Noitakäräjät ei miellyttänyt aivan kaikkia, mutta kunnon vääntämisen jälkeen se tuli kuin tulikin tapahtuman nimeksi.
Perusteellisesti ruovesiläistynyt tohtorismies Ville Vauhkonen teki sen, mitä oli jo vuosia odotettu: Noitakäräjien historiikin ”50 ensimmäistä vuotta”. Kirjoittaja oli samaa mieltä kuin käräjätoimikunnan enemmistö noin viisikymmentä vuotta sitten; nimi on ollut vetävä, poikkeuksellinen ja houkutteleva.
Noidat olivat vuosi vuodelta niin vaikuttavia, että yleisön selkäpiissä kävivät kylmät väreet.
Olihan noituus toki tietyllä tavalla vetävä aihe. Yhteiskoulun rehtorin, Oiva Hernesniemen kirjoittama, tilaisuutta varten muokattu näytelmä ”Antti Lieroinen, Ruoveden noita” oli kesätapahtuman ytimessä. Lieroinen lienee kuollut vuonna 1643. Noidat olivat vuosi vuodelta niin vaikuttavia, että yleisön selkäpiissä kävivät kylmät väreet. Simo Ylä-Kauttu, Eino Paananen ja muut.
Vähitellen alkoi käräjien yhteyteen syntyä yhä enemmän oheistapahtumia – markkinatori tietenkin, mutta myös muuta aina Noitarockista alkaen. Ensimmäinen kerta oli jo varsin vaikuttava, vuosi vuodelta järjestäjät ovat kehittäneet tapahtumaa niin, että jokaiselle on jotakin.
Ensimmäisten Noitakäräjien budjetti oli viiden ja seitsemäntuhannen markan välillä. Kun vielä pilvet katosivat Ruoveden yltä juuri käräjien alkaessa, kaikki oli kunnossa. Toimikunta päätti käräjien jälkeen, että tapahtuman järjestämistä jatketaan. Tulopuolesta jätettiin tulevien käräjien pohjakassaksi 1 000 markkaa, loppusumma lahjoitettiin professori Erkki Ala-Könnin tutkimusryhmälle.
Jo ensimmäisten käräjien jälkeen kiiteltiin vuolaasti talkooväkeä. Ilman heitä tapahtuman järjestäminen olisi ollut mahdotonta – ja olisi edelleen. Hevos- ja ajopelikulkue alkaa olla mennyttä aikaa, mutta virkeästi toimiva yhdistys ei ole menettänyt terävyyttään. Ensimmäisten Noitakäräjien mausteena oli myös Tampereen Ilmatorjuntapatteriston vala ja kalustoesitys urheilukentän maastossa.
Diskoteekki oli lauantai-iltana ravintola Tuohimukissa. Kuka muistaa, missä se oli?
Juhani Vahtokari
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
”Tasaisesti puksuttelee laiva pitkin pirkkojen ikivanhaa vesitietä, entisajan kirkkoveneiden laulavia selkiä. Samoja, joiden aallot ovat aikanaan keinutelleet myös runon ruhtinaita”. Näin kuvaili Ruoveden ominaisuuksia Yleisradion lähetyksessä vuonna 1957 Niilo Ihamäki.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
Ryhmä varttuneita visuvesiläisiä seisoskelee entisen Osuuskaupan edessä. Antti ja Raili Niemelän aika on kaukana takana. Tuossa vieressä tankkasi Sauli Perälä amerikanrautaansa ja totesi, että ei teidän opettajien asiaa ole helppoa ajaa. Menovettä lorisi myös Erkki Maurasen punaiseen, pieneen Fiatiin.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
– Valitettavasti en voi hoitaa juuri tätä asiaa, mutta yhdistän kollegalleni, sanoi ystävällinen rouva odotettuani jo kaksikymmentä minuuttia ”ruuhkassa”.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Lämpimät tuulet puhaltavat. Se on merkki siitä, että ruovesiläisten hemmottelukesä on alkamassa.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Tämä sähkön ja sen hinnan täyteinen maailmamme menee aina vain mutkikkaammaksi. Nykyisin on aivan liian tavista kuunnella vuonna 1926 perustettua Yleisradiota – nyt aikaansa seuraava influensseri kuuntelee podcasteja.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Kehitys kehittyy. Monet ovat huolissaan siitä, mitä tapahtuu Tanskan salmissa jos tiukalle menee. Niinpä kuulimme juuri hiljan, että otetaan käyttöön Narvikin satama Pohjois-Norjasta. Sieltä sitten tavara raiteille ja Suomeen. Huoltovarmuus on tänä sekavana aikana kova sana.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste