Jouni Neste osallistui ensimmäistä kertaa aluevaltuuston kokoukseen.
Tuukka Olli
Pirkanmaan hyvinvointialueen uusi aluevaltuutettu Jouni Neste: "Asiakkaan on oltava kaiken lähtökohta"
Keväällä valittu aluevaltuusto piti ensimmäisen kokouksensa maanantaina Tampereella. Uutena valtuutettuna hyvinvointialueen päätöksentekokulttuuriin pääsi tutustumaan ruoveteläinen Jouni Neste (kesk).
– Asiaa tulee ja kokous tuntuu vain jatkuvan, Neste naurahtaa viisituntiseksi venähtäneen kokouksen puolivälin vaiheilla.
Neste kokee Pirhan mielenkiintoiseksi ja monisäikeiseksi organisaatioksi, jota on vaikea hallita.
– Minua kiinnostaa erityisesti johtajuus. Tällainen kokonaisuus vaatii järkyttävän vahvaa johtajuutta toimiakseen.
Pirhan kaltaisessa valtavassa kokonaisuudessa yksittäinen päättäjä voi kokea itsensä pieneksi. Neste myöntää, että vaikuttamisen mahdollisuudet ovat rajalliset. Olennaista onkin jalkauttaa sitä tietoa, mitä Pirhasta saa. Lisäksi on tärkeää hankkia kontakteja.
– Kaikkein tärkeintä on yksi punainen lanka. Se, että asiakas on kaiken toiminnan lähtökohta. Se tarkoittaa tasapuolisen laadukasta hoitoa. Se hoito voi olla naapurikunnassakin. Loppuviimein on se ja sama, makaako potilas Ruovedellä,Tampereella vai Hämeenkyrössä, kunhan hän saa parhaan mahdollisen hoidon.
Minna Sarvijärvellä alkoi toinen kausi aluevaltuutettuna.
Tuukka Olli
Takana silmiä avaava kausi
Pitkät aluevaltuuston kokoukset ovat tuttuja toisen aluevaltuustokauden aloittavalle kurulaiselle Minna Sarvijärvelle (kesk). Hän kertoo ensimmäisen kauden olleen silmiä avaava.
– Silloin valkeni, kuinka paljon tämä on rakennettu erikoissairaanhoidon varaan. Suurin osa Pirhan pomoista tulee sieltä. Siten perusterveydenhuolto on jäänyt kapeaksi ja se on kostautunut. Koska kelkka kääntyy? Perusterveydenhuoltoon panostaminen säästää kustannuksia.
Sarvijärvi peräänkuuluttaa yhteistyötä paitsi kuntien, myös vastaperustettujen työllisyysalueiden suuntaan.
– Otetaan esimerkiksi työtön. Kuinka hän pääsee leikkaukseen, että hänestä tulisi taas työkuntoinen, Sarvijärvi havainnollistaa.
Hän kokee, että reuna-alueet ovat jääneet Pirhan päättäjiltä pimentoon.
– Kyllä tästä aiheesta muuten puheluita tulee.
Pirkanmaan hyvinvointialueen uuden aluevaltuuston ensimmäinen kokous käynnissä 9. kesäkuuta.
Tuukka Olli
Aluevaltuusto ihmetteli hoitoonpääsyn vaikeutta
Tarkastusraportti sai suurimman huomion Pirkanmaan uuden aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa. Iso osa valtuutetuista huomautti, että lähes neljännes pirkanmaalaisista ei pääse palveluiden piiriin kahden viikon määräajassa.
– Se on häpeällistä. Rahan taakse ei voi mennä ja kesäsulut ovat tulossa. Paheneeko hoidon saatavuus taas, Sinikka Torkkola (vas) murehti.
Hoitotakuun mukaan lääkärille tulee päästä kahdessa viikossa.
Tarkastuslautakunta lähetti jo toukokuun lopulla tiedotteen, jossa huolena esitettiin, että Pirhan toiminnassa painottuu ihmisen sijaan liiaksi talous. Lautakunnan varapuheenjohtaja Tiina Wesslin (vihr) sanoi lautakunnan saaneen viestinnältä sapiskaa liian negatiivissävyisestä tiedotteesta.
– Kyllä näitä ongelmakohtia pitää nostaa esiin. Lasten ja nuorten psykiatriassa Pirhan jonotilanne on yliopistoalueista suhteellisesti huonoin. Lastensuojelussa asiakasmäärä on verrokkialueiden suurin. Takkuavat tietojärjestelmät vaikeuttavat tiedonkulkua kaikilla palvelualueilla Wesslin luetteli.
– Ei voi olla niin, että epäkohtien esiin nostamisesta tulee moitteita, Sirpa Pursiainen-Hautala (kd.) tuhahti.
Ei voi olla niin, että epäkohtien esiin nostamisesta tulee moitteita.
Lotta Hamari (sd) evästi vaikuttamaan alijäämien kattamisen aikatauluun. Lain mukaan hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä.
– Pelkään, että tämä aiheuttaa hätäisiä säästöjä, jotka kostautuvat pitkässä juoksussa kuluina niin Pirhalle kuin valtiollekin, Hamari totesi.
Vs. hyvinvointialuejohtaja Juhani Sand vastasi, että ministeriöön on viety viestiä liian tiukasta aikataulusta. Hän kuitenkin näki vaarallisena esimerkiksi lisärahoituksen pyytämisen, sillä osa prosessia on tilanteen perkaaminen yhdessä ministeriön kanssa.
– Se kaventaa omaa toimivaltaamme ja tietäisi yt-neuvotteluita.
Hän muistutti, että monessa palvelussa lähtötaso oli huono ja tilannetta on saatu parannettua.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen totesi, että esimerkiksi pitkät psykiatrian jonot on peritty kunnilta. Lisäksi monessa kunnassa ei aiemmin ollut lainkaan psykiatrian sairaanhoitajia.
– Nyt heitä toimii laajemmilla alueilla. Aikuispuolella sosiaalityöntekijöiden virat ovat täynnä ja hakijoita on kaiken aikaa enemmän. Tilanne paranee koko ajan.
Hämeenkyrön ja Ikaalisten ylilääkärinä työskentelevä Mikko Airo (sd.) sanoi arviointikertomuksen antavan hoitoonpääsystä jopa liian positiivisen kuvan.
– Tämän mukaan 87 prosenttia pääsee hoitoon määräajassa. Olen kysellyt muilta ylilääkäreiltä ja kuullut, että hoitoon ei pääse ajoissa oikeastaan millään asemalla. Yleensä jono on kuukausia.
Airo nosti esiin myös henkilöstön viihtyvyyden.
– Arviointikertomuksen mukaan siihen on panostettu lukuisilla toimilla. Siitä huolimatta sairauspoissaoloja on paljon eikä suositteluindeksi nouse. Kaikkein heikoimman arvosanan henkilöstömme antaa kysymykseen ”minulla on mahdollisuus vaikuttaa työhöni”.
Kaikkein heikoimman arvosanan henkilöstömme antaa kysymykseen ”minulla on mahdollisuus vaikuttaa työhöni”.
– Työhyvinvointiin on panostettu kädenlämpöisin toimin. Oikeat ongelmat ovat organisaatiorakenteessa. Verratkaapa henkilöstön työssä viihtymistä autonomisiin yksiköihin Coxaan, jossa se on 57 ja Sydänsairaalan, jossa luku on 41. Meillä se on -2.
HR-johtaja Aija Tuimala uskoi huonossa arvosanassa näkyvän viime vuonna käydyt neljät yt-neuvottelut.
– Tämän vuoden osavuosikatsauksessa on jo nähtävissä merkkejä paremmasta.