Lin­nut ei­vät ta­val­li­ses­ti tar­vit­se me­te­o­ro­lo­gin laa­ti­mia sää­kart­to­ja, vaik­ka tänä vuon­na niis­tä oli­si saat­ta­nut ol­la hyö­tyä.

Jos sii­vek­käät ja nok­ka­vat ys­tä­väm­me oli­si­vat ol­leet kau­kaa vii­sai­ta ja ne oli­si­vat kat­so­neet te­le­vi­si­os­ta Kert­tu Ko­ta­kor­ven laa­ti­mia en­nus­tei­ta, ne ei­vät oli­si vie­lä läh­te­neet len­tä­mään koh­ti Suo­mea. Tie­dos­sa­han on, et­tä ilois­ten muut­to­lin­tu­jem­me mat­ka tys­sä­si maa­lis­kuun lo­pus­sa, kos­ka ke­vään ete­ne­mi­nen py­säh­tyi kuin sei­nään. Han­get oli­vat yhä kor­ke­at, vä­lil­lä sa­toi lun­ta ja läm­pö­mit­ta­ri oli pa­rem­min­kin pak­kas­mit­ta­ri, var­sin­kin yö­ai­kaan. Lin­nut te­ki­vät omat vii­saat joh­to­pää­tök­sen­sä ja kään­tyi­vät ta­kai­sin koh­ti ete­lää. Saat­toi lin­tu­ja mo­ko­ma vei­vaa­mi­nen var­mas­ti häm­mäs­tyt­tää. Mut­ta ei hä­tää, kyl­lä lin­tu­par­vet len­näh­tä­vät pian tän­ne pe­si­mis- ja sir­kut­ta­mis­puu­hiin­sa.

Jä­te­tään ke­vät ko­ko­naan vä­liin.

Ai­kaan­sa seu­raa­vat il­ta­päi­vä­leh­det eh­ti­vät ju­lis­taa puo­lik­kaan kis­san ko­koi­sin kir­jai­min, et­tä ke­vät on pe­rut­tu. Käy se näin­kin, ei lain­kaan hul­lum­pi jut­tu. Jä­te­tään ke­vät ko­ko­naan vä­liin ja loi­ka­taan reip­paas­ti suo­raan ke­sään. Kuin­ka kä­te­vää! Lin­tu­jen ohel­la myös kak­si­jal­kai­set ys­tä­väm­me eli ke­sä­mök­ki­läi­set ovat val­miu­sa­se­mis­sa. Mo­net heis­tä pii­pah­ta­vat so­pi­vas­ti pää­si­äi­sen tie­nol­la tar­kis­ta­mas­sa, et­tä mök­ki on vie­lä pai­kal­laan. Tänä vuon­na pii­pah­duk­sen apu­vä­li­neik­si kan­nat­taa ot­taa pit­kä­var­ti­set saap­paat ja lu­mi­la­pio. Pik­ku­ken­gil­lä­kin voi tä­hän vuo­de­nai­kaan mai­ni­os­ti liik­kua, sil­lä han­ki­kan­to kan­nat­taa meis­tä useim­pia.

Lo­ma­vii­koil­le saat­taa sat­tua päät­ty­mä­tön sa­de­put­ki.

Jot­kut ke­sä­lo­maan hy­vis­sä ajoin val­mis­tau­tu­vat ar­vuut­te­le­vat, mil­lai­ses­sa sääs­sä lo­man­sa saa tänä vuon­na viet­tää. Ar­pa­pe­li­ä­hän se ai­na on. Lo­ma­vii­koil­le saat­taa sat­tua nel­jän vii­kon hel­le­jak­so tai päät­ty­mä­tön sa­de­put­ki. Myös näi­den kah­den vä­li­muo­to on mah­dol­li­nen. Kesä on sii­tä mai­ni­o­ta ai­kaa, et­tä sil­loin ei tar­vi­ta lu­mi­la­pi­o­ta, mut­ta sa­teen­var­jo kan­nat­taa pi­tää ai­na val­miu­sa­se­mis­sa. Lä­hes joka vuo­si täy­tyy hank­kia uu­si vä­ri­käs sa­teen­var­jo, sil­lä se vii­me vuon­na han­kit­tu pu­nai­nen ku­kal­li­nen var­jo on enää vain var­jo en­ti­ses­tään. Käy­tän­nös­sä vas­ta vuo­den ikäi­nen sa­teen­var­jo on tyy­lik­kääs­ti ha­jon­nut. Toi­nen hyvä syy hank­kia uu­si sa­teen­var­jo on se­kin tut­tu. Kaik­ki edel­li­set var­jot ovat mys­ti­ses­ti ka­don­neet tai ne ovat vain unoh­tu­neet jon­ne­kin. Siel­lä jos­sa­kin on var­mas­ti siis paik­ka, joka on täyn­nä huk­ku­nei­ta sa­teen­var­jo­ja. Sa­teen kas­te­le­mia lo­ma­lai­sia voi kui­ten­kin loh­dut­taa sil­lä, et­tä vii­le­äh­kö­nä ke­sä­nä hel­teet ei­vät peh­men­nä pää­tä ei­kä suu­rin osa ajas­ta mene sii­hen, et­tä löy­tää hel­pot­ta­van var­jo­pai­kan. Sa­de­mää­räs­tä etu­kä­teen huo­les­tu­nei­ta ih­mi­siä voi muis­tut­taa sii­tä, et­tä ajat­te­le po­si­tii­vi­ses­ti, ajat­te­le poh­ja­ve­siä.

Var­maa on kui­ten­kin se, et­tä tu­los­sa on kaik­kien ai­ko­jen kesä ja se kesä al­kaa nyt. Hy­vää ke­sää, sa­teen­var­jon kans­sa tai il­man!