Vii­mei­nen mo­hi­kaa­ni. Sel­lai­sek­si it­se­ään on ku­vail­lut par­tu­ri-kam­paa­mo Kil­len yrit­tä­jä Kirs­ti Åker­man, mut­ta nyt hä­nel­le­kin riit­tää. Hän­tä en­nen muut­to­ai­keis­taan ovat il­moit­ta­neet Ruo­ve­den kuk­ka- ja hau­taus­pal­ve­lu ja Neu­lok­ko sekä jo uu­siin ti­loi­hin siir­ty­neet Ruo­ve­den Vaa­te­kaup­pa ja Ruo­ve­den Kirp­pis.

Syyt Åker­ma­nil­la ovat sa­mat, joi­ta muut Ruo­ve­den­tien lii­ke­huo­neis­tois­sa toi­mi­neet yrit­tä­jät ovat esit­tä­neet: muun mu­as­sa säh­kö­kat­kok­set, läm­pi­män ve­den puu­te ja huo­no yh­tey­den­saan­ti kiin­teis­tön omis­ta­jaan. Sil­ti hän ajat­te­li pär­jää­vän­sä, on­han hä­nel­lä oma säh­kö­so­pi­mus ja mah­dol­li­suus läm­mit­tää ti­laa il­ma­läm­pö­pum­pul­la. Tä­män vii­kon maa­nan­tai­na kää­mi kui­ten­kin pa­loi.

– Tu­lin töi­hin ja huo­ma­sin, et­tä ala­ker­ras­ta on säh­köt poik­ki. Läm­min­tä vet­tä ei tule, ei­kä mak­su­pää­te toi­mi.

Ku­vit­te­lin ole­va­ni täs­sä eläk­kee­seen as­ti.

Täl­lä het­kel­lä Åker­man läm­mit­tää vet­tä ve­den­keit­ti­mel­lä, se­koit­taa pe­su­ve­den so­pi­vak­si äm­pä­ris­sä ja pe­see asi­ak­kai­den hiuk­set ret­ki­suih­kun avul­la.

– Tämä on toi­nen viik­ko tä­män syk­syn ai­ka­na, en enää jak­sa.

En­sim­mäi­sen ker­ran Kil­lel­le et­sit­tiin uu­sia ti­lo­ja jo maa­lis­kuus­sa, ja sama on jat­ku­nut koko syk­syn ajan mui­den läh­töil­moi­tus­ten jäl­keen. Lo­pul­li­nen pää­tös syn­tyi kui­ten­kin maa­nan­tai­na töi­hin tul­les­sa.

– Nyt riit­ti, Åker­man ku­vai­lee tun­te­muk­si­aan.

Hän eh­ti toi­mia ny­kyi­sis­sä toi­mi­ti­lois­saan lii­ke­ta­los­sa kuu­si ko­ko­nais­ta vuot­ta.

– Ku­vit­te­lin ole­va­ni täs­sä eläk­kee­seen as­ti. Tä­mä­hän on tosi hyvä paik­ka.

Kampaamoon ei tule lämmintä vettä, Retkisuihku on osoittanut hyväksi apuvälineeksi Kirsti Åkermanille, veden hän lämmittää puolestaan vedenkeittimessä ja sekoittaa sopivaksi ämpärissä.

Karoliina Laikio

Uu­si, jo ai­em­min kat­sot­tu tila oli edel­leen va­paa­na Kan­ta­kie­va­rin ala­ker­ras­sa. Kil­le siir­tyy sin­ne, ja vie­lä koh­ta­lai­sen no­pe­al­la ai­ka­tau­lul­la.

– Ei ole kau­ka­na, 200 met­riä suu­rin piir­tein – on­ko si­tä­kään, mit­tai­lee Åker­man tu­le­vaa muut­to­mat­kaan­sa.

Jo täl­lä het­kel­lä ti­las­sa teh­dään val­mis­te­le­via töi­tä, ku­ten maa­la­taan, muut­ta­maan Kil­le pää­see vii­kon pääs­tä. En­si per­jan­tai­na siir­tyy pe­su­paik­ka, vii­kon­vaih­teen ai­ka­na ta­va­rat ja vii­kon 46 maa­nan­tail­le Åker­man on so­pi­nut säh­kö­mie­hen käyn­nin. Asi­ak­kai­ta hän ot­taa vas­taan en­sim­mäi­sen ker­ran tiis­tai­na 11. mar­ras­kuu­ta, per­jan­tai­na 7. ja maa­nan­tai­na 10. päi­vä lii­ke on kiin­ni.

Ti­lat ovat ny­kyi­seen ver­rat­tu­na pik­kui­sen pie­nem­mät, jo­ten jat­kos­sa Åker­ma­nil­la on vain yk­si tuo­li­paik­ka.

– Saan kyl­lä kai­ken tar­peel­li­sen sin­ne.

Muu­ten­kaan Åker­ma­nil­la ei ole kau­he­as­ti pa­kat­ta­vaa, pi­kem­min­kin pois­hei­tet­tä­vää. Osan ka­lus­teis­ta hän yrit­tää muu­ton yh­tey­des­sä saa­da myy­tyä.