Tans­sin suo­sio har­ras­tuk­se­na on Ruo­ve­del­lä vuo­si vuo­del­ta kas­va­nut. Al­keis­ba­le­tis­sa tyt­tö­jä tans­sii tänä syk­sy­nä 10, vie­lä pie­nem­pien ryh­mäs­sä 13. Me­ri­kan­to-opis­to tar­jo­aa tans­sin laa­jan op­pi­mää­rän Ylä-Pir­kan­maal­la.

Tans­si­no­pet­ta­ja Ol­ga Saik­ko­nen sa­noo, et­tä joka vuo­si tans­sin pa­riin ha­keu­tuu Ruo­ve­del­lä poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kai­ta tyt­tö­jä.

Saik­ko­nen ko­ros­taa, et­tä tämä ei ole vain hä­nen mie­li­pi­teen­sä opet­ta­ja­na, vaan sen nä­ke­vät muut­kin. Ruo­ve­del­lä vii­me ke­vää­nä vii­si tans­si­jaa teki pe­ru­so­pe­tuk­sen tut­kin­non ja siir­ty­vät sy­ven­tä­viin opin­toi­hin. Kai­kis­ta tut­kin­nois­ta op­pi­laat sai­vat 10 pis­tet­tä tai sen yli eli tu­öos oli ar­vi­oin­ti­as­tei­kol­la erit­täin hyvä.

– Ja hei­dät ar­vi­oi ul­ko­puo­li­nen opet­ta­ja, joka ei ole näh­nyt tyt­tö­jä muu­ta kuin tut­kin­to­ti­lan­tees­sa. Hei­dän ta­son­sa on lois­ta­va, ei vain mi­nun sil­mis­sä­ni vaan myös tois­ten tans­si­no­pet­ta­jien.

Olga auttaa tyttöjä tossujen kiinnittämisesä ennen tunnin alkua.

Sirkku Somero

Tans­si­har­ras­tuk­seen ty­töt tu­le­vat al­le kou­lui­käi­si­nä, 3–5-vuo­ti­ai­na. Ol­ga Saik­ko­nen sa­noo, et­tä hä­nen tär­kein työn­sä pie­nim­pien kans­sa on in­nos­ta­mi­nen. Tär­kein­tä on hy­vän tans­si­jan it­se­tun­non ra­ken­ta­mi­nen.

Ope­tuk­ses­sa käy­te­tään pal­jon ru­no­ja ja leik­ke­jä, jois­sa bal­le­ri­na pu­huu it­sel­leen, et­tä "olen iloi­nen tyt­tö joka ai­na on­nis­tuu. Olen ai­nut­laa­tui­nen, tois­ta sa­man­lais­ta ei löy­dy".

– Ha­lu­an an­taa pie­nel­le ty­töl­le sie­me­nen aja­tuk­seen, et­tä olet kal­li­sar­voi­nen. Minä en kas­va­ta mas­so­ja, vaan ha­lu­an, et­tä jo­kai­nen tans­si­ja on oma it­sen­sä. He tie­tä­vät vah­vat puo­len­sa, joi­ta ke­hit­tää.

Saik­ko­nen ker­too, et­tä pien­ten koh­dal­la hän aluk­si seu­raa pal­jon tans­si­jaa, et­sii tä­män luon­net­ta.

– Et­sin, mitä tans­si­jas­sa on si­säl­lä ja nos­tan sitä. Kun bal­le­ri­nal­la on hyvä it­se­tun­to, hän on­nis­tuu tu­le­vai­suu­des­sa.

Olga Saikkonen pienten ballerinojen keskellä.

Sirkku Somero

Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa, noin 6–7-vuo­ti­aa­na al­keis­ba­le­tin tun­nil­la har­joi­tel­laan klas­si­sen ba­le­tin tun­tien sään­tö­jä. Ope­tel­laan myös ba­let­ti­tos­suis­sa tans­si­mis­ta.

– En­sin ol­laan pei­lin edes­sä, sit­ten tan­gol­la, di­a­go­naa­lis­sa ja sit­ten on oma va­paa tans­si, ker­too Saik­ko­nen tun­nin ku­lus­ta.

– Minä kas­va­tan tu­le­vaa ku­nin­ga­tar­ta, se on ba­le­tin kult­tuu­ri. Ha­lu­an tyt­tö­jen ajat­te­le­van, et­tä si­nua ei tar­vit­se ver­tail­la tois­ten kans­sa. Olet juu­ri hyvä sel­lai­se­na kuin olet. Kun bal­le­ri­na tans­sii luot­ta­en omiin vah­vuuk­siin­sa, hän ei pel­kää mi­tään, ei jän­ni­tä mi­tään ja läh­tee pää­sy­ko­kei­siin ja kil­pai­lui­hin oma­na per­soo­na­naan.

Syys­lo­mal­la Ol­ga Saik­ko­nen sai kut­sun Kan­sal­li­sop­pe­ran ba­let­tiin, sil­lä Kan­sal­li­soop­pe­ran ja ba­le­tin ba­let­ti­op­pi­lai­tok­ses­sa tans­sii kak­si hä­nen op­pi­laas­taan: Pe­ne­lo­pe Hok­ka­nen ja Phi­loe Vi­dal. Mo­lem­mat ovat aloit­ta­neet Saik­ko­sen tun­neil­la ai­van pik­ku­tyt­töi­nä.

- He ovat poik­keuk­sel­li­sen lah­jak­kai­ta ja pää­si­vät si­sään huip­puop­pi­lai­tok­seen kor­keil­la pis­teil­lä, ker­too Saik­ko­nen.

Pe­ne­lo­pe on tans­si­nut oop­pe­ras­sa jo use­am­man vuo­den, Phi­loe oli pää­sy­ko­keis­sa tänä syk­sy­nä.

– Mo­lem­mat ovat tans­si­neet tääl­lä Ruo­ve­del­lä Lau­rin­san­lis­sa, is­tu­neet sy­lis­sä­ni ja ker­to­neet mur­hei­taan mi­nul­le. Kä­vin kat­se­le­mas­sa hei­tä nyt, ja on us­ko­ma­ton tun­ne ym­mär­tää, mi­ten opet­ta­ja, val­men­ta­ja voi ava­ta tie­tä lap­sil­le. Heil­lä on suu­rem­moi­nen tu­le­vai­suus edes­sään.

Saik­ko­nen ha­lu­aa muis­tut­taa päät­tä­jiä, jot­ka har­ras­tus­ten ra­hois­ta päät­tä­vät, et­tä ei ole ky­sy­mys vain ra­has­ta: las­ten koh­ta­lo on ai­kuis­ten kä­sis­sä. Jos har­ras­tuk­siin ei myön­ne­tä sitä pien­tä ra­hoi­tus­ta, joka niil­lä nyt on, voi­daan rik­koa las­ten tu­le­vai­suus.

Pienen balettitanssijan kotiväelle saattaa tulla yllätyksenä, että balettitossut pitää koota itse, ne eivät kaupasta tule käyttövalmiina. Varinaisten tossujen lisäksi tulee ostaa ja kiinnittää kuminauhat, sisälle tossunkärkeen asetettavat silikonit, kärjen ulkopuolen nahkapala, nahkaliima, nauhat, joilla tossu sidotaan nilkkaan sekä erikoiset sukkahousut, joissa on aukko silikonin asettamista varten. Opettaja opastaa tossujen tuunaamisessa ja pukemisessa.

Sirkku Somero

Saik­ko­nen iloit­see sii­tä, et­tä Me­ri­kan­to-opis­to voi tar­jo­ta laa­tuo­pe­tus­ta.

– Tans­si­jat Me­ri­kan­to-opis­tos­sa ovat jo nyt kel­poi­sia kan­sain­vä­li­seen ta­soon. He voi­vat men­nä mi­hin ta­han­sa pää­sy­ko­kee­seen, ovet au­ke­ne­vat heil­le Pa­rii­sis­sa ja Lon­toos­sa.

Hä­nen mie­les­tään on kui­ten­kin hie­noa ja ta­voi­tel­ta­vaa, et­tä suo­ma­lai­set huip­pu­tans­si­jat jää­vät suo­meen.

– Ha­lu­an, et­tä kaik­ki nä­ke­vät, et­tä Suo­mes­sa on kor­ke­a­ta­sois­ta ba­let­tia. Et­tä em­me vain pär­jää, vaan olem­me sa­mal­la vii­val­la maa­il­man par­hai­den kans­sa. Se on ta­voit­tee­ni.