Kiviojan Helmi on palkittu juhlapaikka Teiskon ja Ruoveden rajalla. Se on voittanut Vuoden hääyritys -kilpailussa Vuoden juhlatila - tittelin pari vuotta sitten ja sijoittui viime vuonna kisassa toiseksi. Varastona toimineen navetan täydellinen muodonmuutos ja yrityksen menestys on vaatinut rohkeita ideoita ja uskallusta.
Sirkku Somero
Vanhan navetan remontointi juhlapaikaksi oli monen tuttavan mielestä hullun hommaa, kun Tuija ja Kari Keskinen siihen kymmenen vuotta sitten päättivät ryhtyä.
Sirkku Somero
– Oli se sellainen rutistus, että en enää alkaisi, sanoo Kari miettiessään kolmen vuoden rakennusurakkaa.
– Mutta meissä on sen verran jääräpään vikaa, että mentiin loppuun asti, hän lisää.
Haastattelua varten Tuija Keskinen on arkistoistaan kaivanut valokuvakirjan, johon on tallennettu navetan remonttia.
– Näitä vanhoja kuvia kun katsoo, niin melkein poru pääsee, niin koruton näkymä on, toteaa Kari.
Vuosien varrella yrityksen pyörittämisestä, markkinoinnista ja asiakaspalvelusta on opittu paljon.
Pohja yrittämisen asioihin on hyvä olla vahva jo aloittaessa, tai ainakin kova into oppia.
Motivaatio omaan työhön syntyy aina uudelleen juhlijoiden ilosta.
Kymmenlapsisen perheen kuopuksena kasvanut Kari sanoo, että isoja juhlia on pidetty aina oman suvun kesken.
– Ihania pareja... ja se säpinä, kun he tulevat tänne edellisenä päivänä, kommentoi Tuija parhaita hetkiä.
Sirkku Somero
Kaikenlaista juhlaan on tarjolla talon puolesta, vaikkapa kultaiset tuolit morsiamelle ja sulhaselle.
Sirkku Somero
Takka antaa juhlatilaan luonnollista lisälämpöä ja elävä tuli tunnelmaa.
Suurin osa on siis rakennusalalla aiemmin työskennelleen Karin kädenjälkeä. Materiaaleja, kalusteita ja keittiön koneita on ostettu käytettynä.
– Oltiin haukkana huutokauppojen perään, naurahtaa Tuija.
Sirkku Somero
Rehusiilon pohjalle on piilotettu salahuone, jonka käytön juhlijat voivat päättää.
Sirkku Somero
Puiset lasinalustat ovat suosittu koriste.
Sirkku Somero
Tunnelmallinen joutsenpenkki sopii romanttisten kuvien rekvisiitaksi.
Alkusysäys navetan remontoimiseksi juhlatilaksi tuli oman tyttären häistä. Ne järjestettiin 170 vieraalle ulkona, omalla pihalla. Ihanat kesähäät vaativat paljon järjestelyä.
– Teltat, penkit, tuolit, astiat. Kaikki se roudattiin ympäri Teiskoa ja Ruovettä, kertoo Tuija.
Myöhemmin tytär oli itse vieraana navettahäissä, ja hän heitti ajatuksen ilmaan: mitäs jos omasta navetasta tekisi samanlaisen?
Näistä oman perheen kokemuksista alkoi syntyä yritysidea.
Kiviojan Helmen juhlatilan ja palvelun ydinajatus on, että juhlapaikalle ei tarvitse tulla kuin juhlija ja hänen vieraansa – kaikki muu on valmiina.
– Että juhliminen olisi vaivatonta ja helppoa.
Sirkku Somero
Ensimmäinen askel yritystoiminnassa oli tekolammen rannalle rakennetun perhesaunan vuokraus.
Sirkku Somero
Kun lapset olivat lentäneet pesästä, sauna oli vähäisellä käytöllä ja sitä alettiin vuokrata muille.
Nykyisin sauna on usein mukana hääviikonlopuissa majapaikkana ja valmistautumistilana. Siellä järjestetään myös pienempiä tilaisuuksia, tyky-päiviä ja saunailtoja.
Sirkku Somero
Kämmenniemessä vuoden verran asuneet Joni Viitasalo ja Anni Alasääski löysivät Kaanaan kyläyhdistyksen järjestämän avantosaunavuoron somesta.
Sirkku Somero
Saunatuvalla kelpaa henkäistä löylyttelyn jälkeen takkatulen loisteessa.
Juuri nyt yrityksen konsepti on muuttumassa. Palvelut on paketoitu eri tasoisiin valmiisiin kokonaisuuksiin, sen mukaan, miten valmiiksi juhlan järjestäjä haluaa juhlansa saada.
Kiviojan Helmi on profiloitunut hääjärjestäjänä, mutta myös syntymäpäiviä, perhejuhlia ja muistotilaisuuksia järjestetään.
Yritys työllistää Tuijan ja Karin, tyttäreltä saadaan apua kirjanpidossa ja poika on tukihenkilö tekniikan suhteen.
Pesula- ja siivouspalvelut ostetaan ulkoa.
Verkostoituminen on juhlapalveluiden järjestämisessä tärkeää, tarvitaan pitopalvelu, bändit, valokuvaaja, floristi ja kauneuspalveluita. Pääasiassa yhteistyökumppanit ovat lähialueelta.
Sirkku Somero
Opastekyltti on maalaisromanttiseen teemaan sopivasti maitolaiturin kyljessä.
Yritystoiminnassa on ympäristön kannalta sellainenkin puoli, että kun rakennuksilla on käyttöä, ne pysyvät kunnossa.
– Halutaan pitää elävänä tämä maaseutu.

