Salla Penttilä
Peikkometsä ja suklaabanaanit houkuttelevat lapsen toistekin retkelle
Lasten kanssa retkeillessä suunnitelmat tehdään perheen pienimmän jaksamisen mukaan. Liian pitkä tarpominen, huonot jalkineet tai eväitten unohtaminen tyrehdyttävät orastavan innostuksen.
Välillä voi pysähtyä ihmettelemään muurahaiskekoa tai popsimaan mustikoita. Kävelyyn voi lisätä bongaustehtäviä, kuten löytyykö sieniä tai kuka näkee ensimmäisenä tikan kolon.
Myös hiljaisuudelle on hyvä antaa tilaa. Aikuinen voi näyttää mallia ja unohtaa kännykän taskuun.
Luontopalveluyrittäjä Petri Ristiniemi kannustaa tarinoiden kertomiseen. Esimerkiksi Kankimäeltä Helvetinkolulle lähtiessä pian tulee vastaan taianomaisen vihreä ja kostea kuusikko. Valo siivilöityy puiden lomasta, ja kallioilla kasvaa hohtavaa peikonsammalta, peikonkullaksikin kutsuttua. Kun Ristiniemi juttelee, että puron ruskea humuspitoinen vaahto on peikkojen hiustenpesuvettä, se jää takuuvarmasti lasten mieleen.
Myös foliopaperiin kääritty täytetty kerrosleipä nuotiolla paahdettuna takaa herkkuhetken.
Eväät tekevät retken. Makkaranpaisto tepsii aina, mutta Ristiniemi neuvoo näkemään hiukan vaivaa jo kotona. Syötävät voi valmistaa puolivalmiiksi ja lämmittää nuotiolla.
– Kyllä nelivuotias lähtee toisenkin kerran, kun saa suklaalla täytetyn banaanin ja vaahtokarkkia.
Myös foliopaperiin kääritty täytetty kerrosleipä nuotiolla paahdettuna takaa herkkuhetken.
Nuotion sytyttäminen ja puukon turvallinen käyttö kuuluvat retkeilytaitoihin. Ristiniemi antaisi lapselle puukon sitten, kun tämä osaa sisäistää ohjeet, miten sen kanssa käyttäydytään. Ensipuukossa on lyhyt terä ja typistetty kärki. Yhdessä aikuisen kanssa voi opetella kiehisten vuolemista.
Jos aikoo yliyönretkelle, sitä on hyvä treenata ensin kotona. Haukanhieta on loistava paikka ensikertalaisen telttailulle, sillä parkkipaikka on lähellä ja surkealla säällä pääsee keittokatokseen turvaan.
Haukanhieta on lapsiperheiden suosituimpia retkikohteita, jossa riittää kiiinnostavaa tekemistä.
Jari Salonen
Haukanhieta on Ristiniemen mukaan muutenkin paras kohde 5–10-vuotiaan kanssa retkeillessä: hormillisiin keittokatoksiin voi tehdä tulen myös metsäpalovaroituksen aikana, matala vesi houkuttelee leikkeihin ja ranta hiekkalinnojen rakentamiseen. Kun lähtee kävelemään Iso Ruokejärvelle päin, kilometrin päästä löytyy pieniä sormenmentäviä reikiä kalliossa, hiidenkirnuja.
Toinen upea kohde lapsiperheelle on Siikaneva. Tepastelu pitkospuilla, käynti kiikunkaakun keikkuvalla Ollinkivellä ja poikkeaminen Ryövärinkuopalla juomassa lähdevettä toimivat nelivuotiaallekin.
– Näitä pitää pikkuisen tarinallistaa, ettei vain vie ja sano kuinka komea kivi ja puhdasta vettä, vaan pitää keksiä tarinaa vaikka sitten vähän omasta päästä, Ristiniemi nauraa.