JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.

Artikkelia ladataan...

Arkkitehti Oiva Kallio suunnitteli siunauskappelin vuonna 1922, ja se valmistui rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla. Kappeli vihittiin käyttöön 18.8.1928 kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

Arkkitehti Oiva Kallio suunnitteli siunauskappelin vuonna 1922, ja se valmistui rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla. Kappeli vihittiin käyttöön 18.8.1928 kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

Sirkku Somero

4316
min

Ruoveden siu­naus­kap­peli suo­jel­tiin kirk­ko­lailla –  Muse­o­vi­rasto kuvailee: "Pieni, mutta monu­men­taa­li­nen"

Sirkku Somero

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­li on saa­nut kirk­ko­lain mu­kai­sen suo­je­lun. Kirk­ko­hal­li­tus mää­rä­si suo­jel­ta­vak­si 19 val­ta­kun­nal­li­ses­ti eri­tyi­sen ar­vok­kaak­si ar­vi­oi­tua siu­naus­kap­pe­lia, joi­den jou­kos­sa on myös Ruo­ve­den vuon­na 1928 val­mis­tu­nut kap­pe­li. Suo­je­lu­e­si­tyk­set oli teh­nyt Mu­se­o­vi­ras­to.

Mu­se­o­vi­ras­ton mu­kaan Oi­va Kal­li­on suun­nit­te­le­ma siu­naus­kap­pe­li on poik­keuk­sel­li­sen mer­kit­tä­vä esi­merk­ki poh­jois­mai­sen klas­sis­min vai­ku­tuk­ses­ta suo­ma­lai­seen kap­pe­li­ark­ki­teh­tuu­riin. Sa­mal­la Ruo­ve­den pie­ni mut­ta mo­nu­men­taa­li­nen kap­pe­li­ra­ken­nus ku­vas­taa 1920-lu­vul­la uran­sa huip­pua elä­neen mer­kit­tä­vän ark­ki­teh­din kiin­nos­tus­ta ja ky­kyä am­men­taa ra­ken­ta­mi­sen rik­kaas­ta his­to­ri­as­ta.

Siu­naus­kap­pe­li on poik­keuk­sel­li­sen mer­kit­tä­vä esi­merk­ki poh­jois­mai­sen klas­sis­min vai­ku­tuk­ses­ta suo­ma­lai­seen kap­pe­li­ark­ki­teh­tuu­riin.

Ra­ken­nuk­sen val­koi­sek­si ra­pa­tut tii­li­sei­nät, jyrk­kä au­ma­kat­to ja mo­nu­men­taa­li­nen il­me hei­jas­ta­vat poh­jois­mai­sen klas­sis­min ihan­tei­ta. Mu­se­o­vi­ras­ton mu­kaan Ruo­ve­den kap­pe­li edus­taa ken­ties sel­vim­min Tuk­hol­man Skogs­kyr­ko­går­de­nin alu­eel­la si­jait­se­van Skogs­ka­pel­let-kap­pe­lin vai­ku­tus­ta suo­ma­lai­ses­sa kap­pe­li­ark­ki­teh­tuu­ris­sa.

Arkkitehti Oiva Kallion vuonna 1922 suunnittelema siunauskappeli on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla. Kappeli vihittiin käyttöön 18.8.1928 kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

Arkkitehti Oiva Kallion vuonna 1922 suunnittelema siunauskappeli on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla. Kappeli vihittiin käyttöön 18.8.1928 kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

Juha Kallio

Se kuu­luu val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vään kult­tuu­riym­pä­ris­töön.

Siu­naus­kap­pe­lin ark­ki­teh­tuu­ri on yk­si kes­kei­sis­tä pe­rus­teis­ta ra­ken­nuk­sen kirk­ko­lain mu­kai­sel­le suo­je­lul­le.

Val­koi­sek­si ra­pat­tu tii­li­ra­ken­nus ja sen jyrk­kä au­ma­kat­to ovat tun­nu­so­mai­sia poh­jois­mai­sen klas­sis­min piir­tei­tä.

Kap­pe­lin si­sä­ti­lo­ja hal­lit­se­vat pyö­rö­kaa­ret, lyi­jy­la­si-ik­ku­nat ja tai­tei­li­ja Il­ma­ri Wirk­ka­lan vuon­na 1945 to­teut­ta­mat sei­nä­maa­lauk­set. En­ke­li­kuo­ro si­vu­sei­näl­lä ja En­ke­li lap­sen­sa kans­sa pää­o­ven pääl­lä ovat edel­leen nä­ky­vis­sä.

Ruo­ve­den seu­ra­kun­nal­le 2025 teh­dys­sä esi­neis­tön in­ven­toin­ti­ker­to­muk­ses­sa tut­ki­ja Jaa­na Kal­lio to­te­aa, et­tä fres­ko­ja on ol­lut enem­män­kin, sil­lä ai­na­kin Va­pah­ta­ja, Moo­ses ja hol­vi­kaa­ris­sa ol­leet Raa­ma­tun lau­seet on myö­hem­min pei­tet­ty. In­ven­toin­nin mu­kaan kap­pe­lin si­sä­maa­lauk­sia oli te­ke­mäs­sä myös Il­ma­ri Wirk­ka­lan poi­ka Ta­pio Wirk­ka­la.

Kirkkoa on maalattu sisältä vuonna 1945. Freskomaalauksista on jäljellä tämä pääoven yläpuolella oleva Enkeli lapsensa kanssa.

Kirkkoa on maalattu sisältä vuonna 1945. Freskomaalauksista on jäljellä tämä pääoven yläpuolella oleva Enkeli lapsensa kanssa.

Juha Kallio


Fres­ko­maa­lauk­sis­ta on jäl­jel­lä tämä pää­o­ven ylä­puo­lel­la ole­va En­ke­li lap­sen­sa kans­sa.

Kirk­koa on maa­lat­tu si­säl­tä vuon­na 1945.

Oi­va Kal­lio so­vel­si ra­ken­nuk­ses­sa myös ai­kan­sa tek­ni­siä uu­tuuk­sia. Kap­pe­lin ruu­mis­kel­la­rin ja kap­pe­li­sa­lin vä­lil­lä käy­tet­tiin alun pe­rin kä­si­käyt­töi­siä vins­si­nos­ti­mia.

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­lin esi­ne­lu­et­te­loon kuu­luu 27 kir­kol­lis­ta esi­net­tä tai tai­de­te­os­ta. Kap­pe­lin kiin­teä si­sus­tus ja sin­ne suun­ni­tel­lut tai­de­te­ok­set ovat omil­la al­ku­pe­räi­sil­lä pai­koil­laan. Ne ovat olen­nai­nen osa myös ra­ken­nus­tai­teel­lis­ta ti­la­ko­ke­mus­ta.

Juha Kallio

Siu­naus­kap­pe­lis­ta ovat pe­räi­sin myös nämä kynt­te­li­köt, joi­ta säi­ly­te­tään kel­lo­ta­pu­lis­sa.

Kynt­te­li­köt on il­mei­ses­ti han­kit­tu Tai­de­ta­ko­mo A. Hak­ka­rai­sel­ta sen val­mis­tu­mi­sen ai­koi­hin.

Kap­pe­li kuu­luu myös Ruo­ve­den kir­kon­ky­län val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vään kult­tuu­riym­pä­ris­töön.

Suo­je­lun pe­rus­tei­na ovat ra­ken­nuk­sen ra­ken­nus­his­to­ri­al­li­set, ra­ken­nus­tai­teel­li­set ja ym­pä­ris­tö­ar­vot.

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­lis­sa on Mu­se­o­vi­ras­ton mu­kaan 27 kir­kol­lis­ta esi­net­tä tai tai­de­te­os­ta.

Suo­je­lu kat­taa ra­ken­nuk­sen li­säk­si sen kiin­te­än si­sus­tuk­sen, tai­de­te­ok­set ja maa­lauk­set sekä pi­ha­pii­rin ra­ken­teet ja mai­se­mal­li­sen ko­ko­nai­suu­den. Hau­taus­maan hau­to­ja tai is­tu­tuk­sia suo­je­lu ei kos­ke.

Peruskorjauksessa 1988 kappelin sisätilat uusittiin lähes kokonaan istuimia ja kalusteita myöten.

Peruskorjauksessa 1988 kappelin sisätilat uusittiin lähes kokonaan istuimia ja kalusteita myöten.

Juha Kallio

Pe­rus­kor­jauk­ses­sa 1988 kap­pe­lin si­sä­ti­lat uu­sit­tiin lä­hes ko­ko­naan is­tui­mia ja ka­lus­tei­ta myö­ten.

Kap­pe­lin kiin­teä si­sus­tus ja sin­ne suun­ni­tel­lut tai­de­te­ok­set ovat ovat olen­nai­nen osa myös ra­ken­nus­tai­teel­lis­ta ti­la­ko­ke­mus­ta.

Suo­je­lu ei es­tä kor­jauk­sia tai toi­min­nan edel­lyt­tä­miä muu­tok­sia, mut­ta ne on to­teu­tet­ta­va ra­ken­nuk­sen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­set ar­vot huo­mi­oi­den yh­teis­työs­sä Mu­se­o­vi­ras­ton ja Kirk­ko­hal­li­tuk­sen kans­sa.

Siunauskappelin seinämaalaus on taiteilija Ilmari Wirkkalan ja poikansa Tapio Wirkkalan käsialaa. Kuvassa sivuseinällä oleva Enkelikuoro.

Siunauskappelin seinämaalaus on taiteilija Ilmari Wirkkalan ja poikansa Tapio Wirkkalan käsialaa. Kuvassa sivuseinällä oleva Enkelikuoro.

Juha Kallio

Siu­naus­kap­pe­lin sei­nä­maa­laus on tai­tei­li­ja Il­ma­ri Wirk­ka­lan ja poi­kan­sa Ta­pio Wirk­ka­lan kä­si­a­laa.
Ku­vas­sa si­vu­sei­näl­lä ole­va En­ke­li­kuo­ro.

Sekä Ruo­ve­den seu­ra­kun­ta (ny­kyi­nen Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta) et­tä Tam­pe­reen hiip­pa­kun­nan tuo­mi­o­ka­pi­tu­li ovat puol­ta­neet suo­je­lua.

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­lin suo­je­lu­e­si­tys on osa Mu­se­o­vi­ras­ton laa­ti­maa vuo­sien 1917–2000 vä­li­se­nä ai­ka­na ra­ken­net­tu­jen siu­naus­kap­pe­lei­den suo­je­lu­e­si­tys­ryh­mää.

Pir­kan­maal­ta kirk­ko­hal­li­tus päät­ti suo­jel­la myös Va­ti­a­lan ja Lam­min­pään siu­naus­kap­pe­lit, jot­ka mo­lem­mat kuu­lu­vat Tam­pe­reen seu­ra­kun­ta­yh­ty­mäl­le.

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­li on saa­nut kirk­ko­lain mu­kai­sen suo­je­lun. Kirk­ko­hal­li­tus mää­rä­si suo­jel­ta­vak­si 19 val­ta­kun­nal­li­ses­ti eri­tyi­sen ar­vok­kaak­si ar­vi­oi­tua siu­naus­kap­pe­lia, joi­den jou­kos­sa on myös Ruo­ve­den vuon­na 1928 val­mis­tu­nut kap­pe­li. Suo­je­lu­e­si­tyk­set oli teh­nyt Mu­se­o­vi­ras­to.

Mu­se­o­vi­ras­ton mu­kaan Oi­va Kal­li­on suun­nit­te­le­ma siu­naus­kap­pe­li on poik­keuk­sel­li­sen mer­kit­tä­vä esi­merk­ki poh­jois­mai­sen klas­sis­min vai­ku­tuk­ses­ta suo­ma­lai­seen kap­pe­li­ark­ki­teh­tuu­riin. Sa­mal­la Ruo­ve­den pie­ni mut­ta mo­nu­men­taa­li­nen kap­pe­li­ra­ken­nus ku­vas­taa 1920-lu­vul­la uran­sa huip­pua elä­neen mer­kit­tä­vän ark­ki­teh­din kiin­nos­tus­ta ja ky­kyä am­men­taa ra­ken­ta­mi­sen rik­kaas­ta his­to­ri­as­ta.

Siu­naus­kap­pe­li on poik­keuk­sel­li­sen mer­kit­tä­vä esi­merk­ki poh­jois­mai­sen klas­sis­min vai­ku­tuk­ses­ta suo­ma­lai­seen kap­pe­li­ark­ki­teh­tuu­riin.

Ra­ken­nuk­sen val­koi­sek­si ra­pa­tut tii­li­sei­nät, jyrk­kä au­ma­kat­to ja mo­nu­men­taa­li­nen il­me hei­jas­ta­vat poh­jois­mai­sen klas­sis­min ihan­tei­ta. Mu­se­o­vi­ras­ton mu­kaan Ruo­ve­den kap­pe­li edus­taa ken­ties sel­vim­min Tuk­hol­man Skogs­kyr­ko­går­de­nin alu­eel­la si­jait­se­van Skogs­ka­pel­let-kap­pe­lin vai­ku­tus­ta suo­ma­lai­ses­sa kap­pe­li­ark­ki­teh­tuu­ris­sa.

Arkkitehti Oiva Kallion vuonna 1922 suunnittelema siunauskappeli on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla. Kappeli vihittiin käyttöön 18.8.1928 kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

Arkkitehti Oiva Kallion vuonna 1922 suunnittelema siunauskappeli on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla. Kappeli vihittiin käyttöön 18.8.1928 kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.

Juha Kallio

Se kuu­luu val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vään kult­tuu­riym­pä­ris­töön.

Siu­naus­kap­pe­lin ark­ki­teh­tuu­ri on yk­si kes­kei­sis­tä pe­rus­teis­ta ra­ken­nuk­sen kirk­ko­lain mu­kai­sel­le suo­je­lul­le.

Val­koi­sek­si ra­pat­tu tii­li­ra­ken­nus ja sen jyrk­kä au­ma­kat­to ovat tun­nu­so­mai­sia poh­jois­mai­sen klas­sis­min piir­tei­tä.

Kap­pe­lin si­sä­ti­lo­ja hal­lit­se­vat pyö­rö­kaa­ret, lyi­jy­la­si-ik­ku­nat ja tai­tei­li­ja Il­ma­ri Wirk­ka­lan vuon­na 1945 to­teut­ta­mat sei­nä­maa­lauk­set. En­ke­li­kuo­ro si­vu­sei­näl­lä ja En­ke­li lap­sen­sa kans­sa pää­o­ven pääl­lä ovat edel­leen nä­ky­vis­sä.

Ruo­ve­den seu­ra­kun­nal­le 2025 teh­dys­sä esi­neis­tön in­ven­toin­ti­ker­to­muk­ses­sa tut­ki­ja Jaa­na Kal­lio to­te­aa, et­tä fres­ko­ja on ol­lut enem­män­kin, sil­lä ai­na­kin Va­pah­ta­ja, Moo­ses ja hol­vi­kaa­ris­sa ol­leet Raa­ma­tun lau­seet on myö­hem­min pei­tet­ty. In­ven­toin­nin mu­kaan kap­pe­lin si­sä­maa­lauk­sia oli te­ke­mäs­sä myös Il­ma­ri Wirk­ka­lan poi­ka Ta­pio Wirk­ka­la.

Kirkkoa on maalattu sisältä vuonna 1945. Freskomaalauksista on jäljellä tämä pääoven yläpuolella oleva Enkeli lapsensa kanssa.

Kirkkoa on maalattu sisältä vuonna 1945. Freskomaalauksista on jäljellä tämä pääoven yläpuolella oleva Enkeli lapsensa kanssa.

Juha Kallio


Fres­ko­maa­lauk­sis­ta on jäl­jel­lä tämä pää­o­ven ylä­puo­lel­la ole­va En­ke­li lap­sen­sa kans­sa.

Kirk­koa on maa­lat­tu si­säl­tä vuon­na 1945.

Oi­va Kal­lio so­vel­si ra­ken­nuk­ses­sa myös ai­kan­sa tek­ni­siä uu­tuuk­sia. Kap­pe­lin ruu­mis­kel­la­rin ja kap­pe­li­sa­lin vä­lil­lä käy­tet­tiin alun pe­rin kä­si­käyt­töi­siä vins­si­nos­ti­mia.

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­lin esi­ne­lu­et­te­loon kuu­luu 27 kir­kol­lis­ta esi­net­tä tai tai­de­te­os­ta. Kap­pe­lin kiin­teä si­sus­tus ja sin­ne suun­ni­tel­lut tai­de­te­ok­set ovat omil­la al­ku­pe­räi­sil­lä pai­koil­laan. Ne ovat olen­nai­nen osa myös ra­ken­nus­tai­teel­lis­ta ti­la­ko­ke­mus­ta.

Juha Kallio

Siu­naus­kap­pe­lis­ta ovat pe­räi­sin myös nämä kynt­te­li­köt, joi­ta säi­ly­te­tään kel­lo­ta­pu­lis­sa.

Kynt­te­li­köt on il­mei­ses­ti han­kit­tu Tai­de­ta­ko­mo A. Hak­ka­rai­sel­ta sen val­mis­tu­mi­sen ai­koi­hin.

Kap­pe­li kuu­luu myös Ruo­ve­den kir­kon­ky­län val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­vään kult­tuu­riym­pä­ris­töön.

Suo­je­lun pe­rus­tei­na ovat ra­ken­nuk­sen ra­ken­nus­his­to­ri­al­li­set, ra­ken­nus­tai­teel­li­set ja ym­pä­ris­tö­ar­vot.

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­lis­sa on Mu­se­o­vi­ras­ton mu­kaan 27 kir­kol­lis­ta esi­net­tä tai tai­de­te­os­ta.

Suo­je­lu kat­taa ra­ken­nuk­sen li­säk­si sen kiin­te­än si­sus­tuk­sen, tai­de­te­ok­set ja maa­lauk­set sekä pi­ha­pii­rin ra­ken­teet ja mai­se­mal­li­sen ko­ko­nai­suu­den. Hau­taus­maan hau­to­ja tai is­tu­tuk­sia suo­je­lu ei kos­ke.

Peruskorjauksessa 1988 kappelin sisätilat uusittiin lähes kokonaan istuimia ja kalusteita myöten.

Peruskorjauksessa 1988 kappelin sisätilat uusittiin lähes kokonaan istuimia ja kalusteita myöten.

Juha Kallio

Pe­rus­kor­jauk­ses­sa 1988 kap­pe­lin si­sä­ti­lat uu­sit­tiin lä­hes ko­ko­naan is­tui­mia ja ka­lus­tei­ta myö­ten.

Kap­pe­lin kiin­teä si­sus­tus ja sin­ne suun­ni­tel­lut tai­de­te­ok­set ovat ovat olen­nai­nen osa myös ra­ken­nus­tai­teel­lis­ta ti­la­ko­ke­mus­ta.

Suo­je­lu ei es­tä kor­jauk­sia tai toi­min­nan edel­lyt­tä­miä muu­tok­sia, mut­ta ne on to­teu­tet­ta­va ra­ken­nuk­sen kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­set ar­vot huo­mi­oi­den yh­teis­työs­sä Mu­se­o­vi­ras­ton ja Kirk­ko­hal­li­tuk­sen kans­sa.

Siunauskappelin seinämaalaus on taiteilija Ilmari Wirkkalan ja poikansa Tapio Wirkkalan käsialaa. Kuvassa sivuseinällä oleva Enkelikuoro.

Siunauskappelin seinämaalaus on taiteilija Ilmari Wirkkalan ja poikansa Tapio Wirkkalan käsialaa. Kuvassa sivuseinällä oleva Enkelikuoro.

Juha Kallio

Siu­naus­kap­pe­lin sei­nä­maa­laus on tai­tei­li­ja Il­ma­ri Wirk­ka­lan ja poi­kan­sa Ta­pio Wirk­ka­lan kä­si­a­laa.
Ku­vas­sa si­vu­sei­näl­lä ole­va En­ke­li­kuo­ro.

Sekä Ruo­ve­den seu­ra­kun­ta (ny­kyi­nen Tar­jan­teen seu­ra­kun­ta) et­tä Tam­pe­reen hiip­pa­kun­nan tuo­mi­o­ka­pi­tu­li ovat puol­ta­neet suo­je­lua.

Ruo­ve­den siu­naus­kap­pe­lin suo­je­lu­e­si­tys on osa Mu­se­o­vi­ras­ton laa­ti­maa vuo­sien 1917–2000 vä­li­se­nä ai­ka­na ra­ken­net­tu­jen siu­naus­kap­pe­lei­den suo­je­lu­e­si­tys­ryh­mää.

Pir­kan­maal­ta kirk­ko­hal­li­tus päät­ti suo­jel­la myös Va­ti­a­lan ja Lam­min­pään siu­naus­kap­pe­lit, jot­ka mo­lem­mat kuu­lu­vat Tam­pe­reen seu­ra­kun­ta­yh­ty­mäl­le.