Ruoveden siunauskappeli on saanut kirkkolain mukaisen suojelun. Kirkkohallitus määräsi suojeltavaksi 19 valtakunnallisesti erityisen arvokkaaksi arvioitua siunauskappelia, joiden joukossa on myös Ruoveden vuonna 1928 valmistunut kappeli. Suojeluesitykset oli tehnyt Museovirasto.
Museoviraston mukaan Oiva Kallion suunnittelema siunauskappeli on poikkeuksellisen merkittävä esimerkki pohjoismaisen klassismin vaikutuksesta suomalaiseen kappeliarkkitehtuuriin. Samalla Ruoveden pieni mutta monumentaalinen kappelirakennus kuvastaa 1920-luvulla uransa huippua eläneen merkittävän arkkitehdin kiinnostusta ja kykyä ammentaa rakentamisen rikkaasta historiasta.
Siunauskappeli on poikkeuksellisen merkittävä esimerkki pohjoismaisen klassismin vaikutuksesta suomalaiseen kappeliarkkitehtuuriin.
Rakennuksen valkoiseksi rapatut tiiliseinät, jyrkkä aumakatto ja monumentaalinen ilme heijastavat pohjoismaisen klassismin ihanteita. Museoviraston mukaan Ruoveden kappeli edustaa kenties selvimmin Tukholman Skogskyrkogårdenin alueella sijaitsevan Skogskapellet-kappelin vaikutusta suomalaisessa kappeliarkkitehtuurissa.
Arkkitehti Oiva Kallion vuonna 1922 suunnittelema siunauskappeli on valmistunut vuonna 1928 rakennusmestari Heikki Tiitolan johdolla. Kappeli vihittiin käyttöön 18.8.1928 kirkon 150-vuotisjuhlien yhteydessä.
Juha Kallio
Se kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.
Siunauskappelin arkkitehtuuri on yksi keskeisistä perusteista rakennuksen kirkkolain mukaiselle suojelulle.
Valkoiseksi rapattu tiilirakennus ja sen jyrkkä aumakatto ovat tunnusomaisia pohjoismaisen klassismin piirteitä.
Kappelin sisätiloja hallitsevat pyörökaaret, lyijylasi-ikkunat ja taiteilija Ilmari Wirkkalan vuonna 1945 toteuttamat seinämaalaukset. Enkelikuoro sivuseinällä ja Enkeli lapsensa kanssa pääoven päällä ovat edelleen näkyvissä.
Ruoveden seurakunnalle 2025 tehdyssä esineistön inventointikertomuksessa tutkija Jaana Kallio toteaa, että freskoja on ollut enemmänkin, sillä ainakin Vapahtaja, Mooses ja holvikaarissa olleet Raamatun lauseet on myöhemmin peitetty. Inventoinnin mukaan kappelin sisämaalauksia oli tekemässä myös Ilmari Wirkkalan poika Tapio Wirkkala.
Kirkkoa on maalattu sisältä vuonna 1945. Freskomaalauksista on jäljellä tämä pääoven yläpuolella oleva Enkeli lapsensa kanssa.
Juha Kallio
Freskomaalauksista on jäljellä tämä pääoven yläpuolella oleva Enkeli lapsensa kanssa.
Kirkkoa on maalattu sisältä vuonna 1945.
Oiva Kallio sovelsi rakennuksessa myös aikansa teknisiä uutuuksia. Kappelin ruumiskellarin ja kappelisalin välillä käytettiin alun perin käsikäyttöisiä vinssinostimia.
Ruoveden siunauskappelin esineluetteloon kuuluu 27 kirkollista esinettä tai taideteosta. Kappelin kiinteä sisustus ja sinne suunnitellut taideteokset ovat omilla alkuperäisillä paikoillaan. Ne ovat olennainen osa myös rakennustaiteellista tilakokemusta.
Juha Kallio
Siunauskappelista ovat peräisin myös nämä kyntteliköt, joita säilytetään kellotapulissa.
Kyntteliköt on ilmeisesti hankittu Taidetakomo A. Hakkaraiselta sen valmistumisen aikoihin.
Kappeli kuuluu myös Ruoveden kirkonkylän valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön.
Suojelun perusteina ovat rakennuksen rakennushistorialliset, rakennustaiteelliset ja ympäristöarvot.
Ruoveden siunauskappelissa on Museoviraston mukaan 27 kirkollista esinettä tai taideteosta.
Suojelu kattaa rakennuksen lisäksi sen kiinteän sisustuksen, taideteokset ja maalaukset sekä pihapiirin rakenteet ja maisemallisen kokonaisuuden. Hautausmaan hautoja tai istutuksia suojelu ei koske.
Peruskorjauksessa 1988 kappelin sisätilat uusittiin lähes kokonaan istuimia ja kalusteita myöten.
Juha Kallio
Peruskorjauksessa 1988 kappelin sisätilat uusittiin lähes kokonaan istuimia ja kalusteita myöten.
Kappelin kiinteä sisustus ja sinne suunnitellut taideteokset ovat ovat olennainen osa myös rakennustaiteellista tilakokemusta.
Suojelu ei estä korjauksia tai toiminnan edellyttämiä muutoksia, mutta ne on toteutettava rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden yhteistyössä Museoviraston ja Kirkkohallituksen kanssa.
Siunauskappelin seinämaalaus on taiteilija Ilmari Wirkkalan ja poikansa Tapio Wirkkalan käsialaa. Kuvassa sivuseinällä oleva Enkelikuoro.
Juha Kallio
Siunauskappelin seinämaalaus on taiteilija Ilmari Wirkkalan ja poikansa Tapio Wirkkalan käsialaa.
Kuvassa sivuseinällä oleva Enkelikuoro.
Sekä Ruoveden seurakunta (nykyinen Tarjanteen seurakunta) että Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli ovat puoltaneet suojelua.
Ruoveden siunauskappelin suojeluesitys on osa Museoviraston laatimaa vuosien 1917–2000 välisenä aikana rakennettujen siunauskappeleiden suojeluesitysryhmää.
Pirkanmaalta kirkkohallitus päätti suojella myös Vatialan ja Lamminpään siunauskappelit, jotka molemmat kuuluvat Tampereen seurakuntayhtymälle.

