Aa­mul­la elo­kui­sia läm­pö­as­tei­ta on 16, kun Ruo­ve­si-leh­den ret­ke­läi­set täyt­tä­vät bus­sin. Iloi­nen pu­heen­so­ri­na lei­jai­lee il­mas­sa, tut­tu­ja ter­veh­di­tään iloi­ses­ti.

Ni­men­huu­don jäl­keen Ans­si Man­ni­nen to­te­aa, et­tä kyy­dis­sä ovat kaik­ki 28 ih­mis­tä sekä it­se Man­ni­nen ja ym­pä­ri­vuo­ti­nen ke­sä­toi­mit­ta­ja Jyr­ki.

Liik­keel­le läh­de­tään koh­ti en­sim­mäis­tä koh­det­ta, Vir­tain Här­kö­sen ky­län Ma­ti­as-kap­pe­lia. Ret­ki­päi­vän pää­te­pis­te on Mu­ro­leen ka­na­va, jon­ne sei­la­taan höy­ry­lai­va Tar­jan­teel­la.

– Tu­len tei­dät Mu­ro­lees­ta ha­ke­maan, jos muis­tan, let­kaut­taa Ans­si.

Me­no­mat­kan reit­tiä aje­taan en­sin tie­tä 66 pit­kin, jos­ta pu­jah­de­taan Pou­run­teil­le koh­ti Vas­ki­vet­tä. Kuu­las ja au­rin­koi­nen päi­vä on­nis­tuu yl­lät­tä­mään, sil­lä mut­kai­nen ja hiek­kai­nen tie pal­jas­taa vie­hät­tä­väs­ti seu­dun kau­neu­den. Met­sän tuok­su tun­tuu bus­sin si­säl­le. Si­vuu­tam­me muun mu­as­sa Puk­ki­lan lei­ri­kes­kuk­sen ja Kai­ta­jär­ven ti­lan. Pian ol­laan­kin tiel­lä 65.

Tomas Hedenborg avaa Matias-kappelin vaiheita. Alttaritauluna on neljä metriä korkea ja kolme metriä leveä lasi-ikkuna.

Jyrki Liikka

Matias-kappelin alueelta löytynyt kivi, jossa on risti.

Jyrki Liikka

Ma­ti­as-kap­pe­liyh­dis­tyk­sen va­ra­pu­heen­joh­ta­ja To­mas He­den­borg ker­too 2009 val­mis­tu­neen kap­pe­lin ra­ken­nus­vai­heis­ta. Ki­ves­tä ja puus­ta ra­ken­ne­tun kap­pe­lin akus­tiik­ka on eri­tyi­sen hyvä.

– Akus­ti­set jou­si­soit­ti­met, var­sin­kin sel­lo, soi­vat ti­las­sa eri­no­mai­ses­ti. Ala­o­san epä­ta­sai­nen ki­vi­pin­ta ja pui­nen ylä­o­sa saa ää­net kum­pui­le­maan op­ti­maa­li­sel­la ta­val­la, He­den­borg sa­noo.

Kap­pe­li on avoin hil­jen­ty­mi­sen paik­ka jo­kai­sel­le.

Kirsti Koro toivotti väen tervetulleeksi.

Jyrki Liikka

Kirsi Koro kertoo talon vaiheista ja omasta taiteilijaurastaan.

Jyrki Liikka

En­nen ruo­kai­lua Vir­tain Pe­rin­ne­ky­läs­sä teem­me vie­rai­lun Kirs­tin Gal­le­ri­aan.

Kirs­ti Koro ker­too, et­tä ra­ken­nus on al­ku­jaan 1800-lu­vun rii­hi, joka on siir­ret­ty ny­kyi­sel­le pai­kal­leen.

– Sau­nas­sa käy­des­sä tun­tuu vil­jan tuok­su, Koro sa­noo.

Ta­ri­noi­des­saan elä­mäs­tään ja tai­tees­taan Koro sa­noo, et­tä elä­mä ja tai­de ovat ol­leet koko ajan sa­maa.

Jo ret­ken täs­sä vai­hees­sa pa­lau­te on var­sin kii­tet­tä­vää.

– Man­ni­sen mat­kat avar­ta­vat kat­san­to­kan­taa­ni, tuu­maa Sal­me Kin­tu­ri.

Visuvedellä vierailukohteena oli Kulkurin Kappeli.

Jyrki Liikka

Irina Tuomainen valottaa Kulkurin Kappelin vaiheita.

Jyrki Liikka

Vir­tain kau­pun­gis­ta mat­ka jat­kui Ruo­ve­del­le ja koh­ti Kul­ku­rin Kap­pe­lia.

– Te­ol­li­suu­sa­lue voi ol­la myös viih­tyi­sä, op­paam­me Iri­na Tuo­mai­nen va­lot­taa.

Saam­me tie­tää, et­tä kap­pe­lin vii­den tor­nin huip­pui­hin on suun­nit­teil­la ris­tit, jois­ta yh­des­sä pa­laa valo.

Kap­pe­lin idea to­teut­taa eku­mee­ni­suut­ta, kaik­kien elä­mää kun­ni­oit­ta­vaa us­kon­nol­li­suut­ta. Kap­pe­liin ovat kaik­ki ter­ve­tul­lei­ta.

 Juu­ri en­nen Lai­va­ran­taan saa­pu­mis­ta pie­ni sa­de­kuu­ro ter­veh­tii bus­sin tuu­li­la­sin­pyyh­ki­jöi­tä.

Tarjanteen etukannella Johanna Vesala ja Kirsi Alastalo.

Jyrki Liikka

Kir­si Alas­ta­lo ja Jo­han­na Ve­sa­la sai­vat ret­ken lah­jak­si. Al­ku­jaan ruo­ve­si­läi­nen Alas­ta­lo, joka on Ve­sa­lan täti, on tu­tuil­la seu­duil­la kym­me­nien vuo­sien jäl­keen.

– Tun­nen ole­va­ni omie­ni jou­kos­sa, Alas­ta­lo sa­noo.

Hän on näh­nyt vii­mek­si lap­se­na Vi­su­ve­den teh­da­sa­lu­een, joka oli sil­loin hy­vin eri­lai­nen kuin ny­ky­ään.

– Pa­luu ih­mi­syy­teen, ih­mi­nen on osa luon­toa, tuu­maa Alas­ta­lo.

Mo­lem­mat ovat tyy­ty­väi­siä mat­kan an­nis­ta.

– Muo­ril­le kii­tok­set lah­jas­ta, Ve­sa­la li­sää.

Irja Kärkelä ja Reijo Kärkelä kiittelivät retken leppoisaa tunnelmaa.

Jyrki Liikka

Tar­jan­teen kyy­dis­sä nau­ti­taan pul­la­kah­vit ja -teet.

Ir­ja ja Rei­jo Kär­ke­lä ke­hu­vat mat­kan tun­nel­maa ja jär­jes­te­lyi­tä.

– Odo­tus­ten mu­kai­nen ret­ki, so­pi­va ai­ka­tau­lu ei­kä men­ty tuk­ka put­kel­la, sa­noo Ir­ja.

– Hy­vin to­teu­tet­tu ret­ki. Voi ol­la vaan mu­ka­na ja saa naut­tia seu­ras­ta ja mai­se­mis­ta, kiit­te­lee Rei­jo.

Mut­ta, mut­ta! Ans­si ei tul­lut ha­ke­maan ret­ke­läi­siä Mu­ro­leen ka­na­val­ta, sil­lä työ­jär­jes­te­lyt eh­ti­vät muut­tua mat­kan ai­ka­na niin, et­tä mei­dät kyy­dit­ti tur­val­li­ses­ti ta­kai­sin Ruo­ve­del­le Kari Man­ni­nen.

Ym­pä­ri­vuo­ti­nen ke­sä­toi­mit­ta­ja kyl­lä eh­dot­ti, et­tä hän­hän voi­si hy­vin ajaa bus­sin pe­ril­le – idea ei saa­nut kan­na­tus­ta. Hyvä niin!