Kesä­lo­ma­lai­sen muis­ti­lista on lyhyt

Mo­net paik­ka­kun­nat puh­ke­a­vat ke­säl­lä kuk­kaan. Se on hyvä asia, sil­lä ih­mi­sen on hyvä seu­ra­ta luon­non kier­to­kul­kua. Lä­hes yh­tä mo­net paik­ka­kun­nat il­moit­ta­vat ole­van­sa ke­sä­kun­tia.

Mul­pe­ri­puun alla

Toi­sen maa­il­man­so­dan ai­ka­na Un­ka­ris­sa is­tu­tet­tiin mul­pe­ri­pui­ta kaik­kien ta­lo­jen puu­tar­haan, aja­tus oli se, et­tä per­heet sai­si­vat li­sä­tu­lo­ja silk­ki­per­hos­ten kas­va­tuk­ses­ta. Niit­ten tou­kat syö­vät mul­pe­ri­puun leh­tiä ja ko­te­loi­tu­vat silk­ki­siin ko­te­loi­hin ja silk­kiä tar­vit­tiin so­dan ai­ka­na las­ku­var­jo­te­ol­li­suu­teen. Näin mi­nul­le ker­toi edes­men­nyt naa­pu­ri­ni Ka­ro­ly, kun ta­lon os­tet­tu­a­ni ky­se­lin, mik­si puu­tar­has­sa­ni ja naa­pu­rien­kin puu­tar­hois­sa on mul­pe­ri­pui­ta. Sii­tä en pääs­syt pe­ril­le, on­nis­tui­ko aja­tus, toi­sin sa­no­en saa­tiin­ko per­hos­ten tou­kis­ta silk­kiä ja sitä taas mark­ki­noi­tua.

Matkailua luontoon

Luon­to­mat­kai­lu ko­toi­ses­sa maas­sam­me ja kun­nas­sam­me elä­vät kul­tais­ta ai­kaa. Taus­tal­la tie­ten­kin maa­il­man myl­ler­ryk­set ja eh­kä myös in­to löy­tää lä­hel­lä ole­vat ko­toi­set koh­teet. Se on ti­lai­suus tar­kas­tel­la omia mah­dol­li­suuk­si­am­me ja vah­vuuk­si­am­me. Ruo­ve­del­lä on val­ta­va luon­to­mat­kai­lun po­ten­ti­aa­li. Toi­mi­joi­ta on yl­lät­tä­vän pal­jon, vaik­ka toi­sis­tam­me em­me ai­na tie­dä­kään. Yh­del­tä kul­mal­ta löy­tyy yh­tä, toi­sel­ta tois­ta.

Vaa­li­aa­mun ajatuksia kissan kanssa

Vaa­li­päi­vän aa­mu. Il­man sil­mä­la­se­ja­kin ero­tan et­tä tai­vaal­la möt­köt­tää ta­na­kat, har­maat pil­vi­mas­sat. Avoi­mes­ta ik­ku­nas­ta on koko yön kuu­lu­nut ve­si­sa­teen vuo­las­ta ro­pi­naa.

Kokous-Anssi

Erää­nä päi­vä­nä täs­sä ke­vääl­lä toi­mis­to­huo­nee­ni ovel­la oli jäl­leen lap­pu ”Ko­kous käyn­nis­sä, hil­jai­suus kii­tos!”. Täs­tä ins­pi­roi­tu­nee­na vel­je­ni an­toi­kin mi­nul­le lem­pi­ni­men Ko­kous-Ans­si. Täy­tyy it­se­kin myön­tää, et­tä ei tuo vält­tä­mät­tä ihan vää­rä lem­pi­ni­mi ole. Muu­ta­ma viik­ko sit­ten Kui­vas­mä­en Anu ky­se­li seu­raa­van blo­gi­kir­joi­tuk­sen pe­rään ja sil­loin lu­pa­sin, et­tä kir­joit­te­len kun­han ke­vään ko­kous­ruuh­ka on ohi. Ja kun­han kek­sin ai­heen. Sa­mal­la het­kel­lä sen kek­sin­kin; ko­kouk­set ja luot­ta­mus­toi­met.

Met­sä­ne­lä­mää ja lil­lu­kan­var­sia

Var­pu­ker­ros, var­pu­ker­ros ja var­pu­ker­ros. Vä­reis­sä on ter­veyt­tä, kau­neut­ta ja vah­vaa elä­mää. Luon­nos­sa, lau­ta­sel­la, sa­teen­kaa­res­sa tai mis­sä vaan.