Syk­syn maa­nan­tai­päi­vien pi­ris­tys ky­lä­ta­lo Ta­pi­o­las­sa on Hy­vin­voin­tia kä­sin ja koh­da­ten -työ­pa­ja, joka ko­ko­aa har­ras­ta­maan eri­lai­sia kä­si­työ­tek­nii­koi­ta.

Tai­to Pir­kan­maan to­teut­ta­mas­sa työ­pa­jas­sa on lu­vas­sa seit­se­mäl­lä ko­koon­tu­mis­ker­ral­la muun mu­as­sa vil­lan huo­vu­tus­ta, savi- ja puu­töi­tä sekä kais­lan pu­no­mis­ta.

Tu­li­joi­ta oli­si ol­lut enem­män kuin mu­kaan voi­tiin ot­taa, ker­too kä­si­työn asi­an­tun­ti­ja, poh­jas­lah­te­lai­nen Ei­ja Pirt­ti­lah­ti. Mu­kaan mah­tui 18 en­sim­mäi­sek­si il­moit­tau­tu­nut­ta.

Ta­pi­o­las­sa ko­koon­nu­taan te­ke­mi­sen ym­pä­ril­le, mut­ta sa­mal­la tu­tus­tu­taan, ju­tel­laan ja muis­tel­laan. Tau­koa pi­de­tään vä­lil­lä kah­vi­ku­pil­li­sen ajan.

– Vir­kis­täy­ty­mi­nen, ko­toa läh­te­mi­nen ja ko­koon­tu­mi­nen ovat tär­keä osa työ­pa­jaa, Pirt­ti­lah­ti luon­neh­tii.

Kun ni­miä ote­taan ylös syk­syn toi­sel­la ta­paa­mis­ker­ral­la, osoit­tau­tuu, et­tä pai­kal­la on kol­me Tert­tua ja kol­me Päi­viä.

Mie­hiä ei näy­tä us­kal­tau­tu­neen mu­kaan. Pirt­ti­lah­ti ar­ve­lee, et­tä työ­pa­jan ai­he hy­vin­voin­ti ja kä­den­tai­dot miel­le­tään enem­män nai­sil­le kuu­lu­vak­si.

Vää­rin­ma­jaan on saa­vut­tu kau­em­paa­kin, Vilp­pu­las­ta as­ti, to­sin oma kylä on vah­vim­min edus­tet­tu­na.

Käsityöpajassa tehdään tällä kertaa paperinarusta auringonkukka, näyttää Eija Pirttilahti.

Terhi Kääriäinen

Työ­pa­jan oh­jaa­ja Ei­ja Pirt­ti­lah­ti kai­vaa kas­sis­ta tä­män ker­ran ai­heen: pa­pe­ri­na­rus­ta teh­dyn au­rin­gon­ku­kan.

Pa­pe­ri­na­rul­la on pit­kä pe­rin­ne. Joku muis­taa näh­neen­sä pula-ajan pa­pe­ri­ken­gät. Nii­tä ei ole pal­jon sääs­ty­nyt, sil­lä ne me­ni­vät pi­lal­le sa­tees­sa. Kau­pois­sa puo­les­taan käy­tet­tiin si­ni­val­kois­ta pa­pe­ri­na­rua pa­ket­tien si­to­mi­seen.

Pirt­ti­lah­den mu­kaan Pir­kan­maan Ko­ti­työl­lä oli pa­pe­ri­na­ru­buu­mi 1980–90-lu­vuil­la, jol­loin sii­tä ku­dot­tiin kan­gas­puis­sa mat­to­ja ja kas­se­ja, va­lo­ryi­jy­jä­kin.

– Sil­tä ajal­ta voi ol­la muis­ti­ku­via täs­tä ro­see-kie­kos­ta. Täl­lä on teh­ty vil­la­lan­gois­ta hui­ve­ja, ver­ho­ja ja lam­pun­var­jos­ti­mia, Pirt­ti­lah­ti esit­te­lee kiek­koa, jota käy­te­tään täl­lä ker­taa au­rin­gon­ku­kan te­ke­mi­ses­sä.

Auringonkukan tekemisessä käytetään rosee-kiekkoa, jonka tappeihin paperinarua pujotellaan.

Terhi Kääriäinen

Työ läh­tee al­kuun mit­taa­mal­la jo­kai­sel­le pät­kät kel­tais­ta, orans­sia ja vi­o­let­tia pa­pe­ri­na­rua.

Kuk­ka ra­ken­tuu pu­jot­te­le­mal­la na­rua kah­dek­sik­koon vas­tak­kais­ten puo­lien tap­pei­hin niin, et­tä en­sin teh­dään pi­sim­mät kel­tai­set te­rä­leh­det ja sit­ten hiu­kan ly­hy­em­mät orans­sit te­rä­leh­det. Lo­puk­si muo­toil­laan vi­o­let­ti kes­kus­ta ja vih­reä var­si.

Tuija Lammio (vas.), Päivi Tamminen ja Terttu Nieminen ovat edenneet jo oransseihin lyhyempiin terälehtiin.

Terhi Kääriäinen

Pyö­re­än pöy­dän ää­rel­lä as­kar­te­le­vat Kyl­lik­ki Myl­ly­lä Vää­ris­tä, Tui­ja Lam­mio Ruo­ve­del­tä sekä Vilp­pu­las­sa asu­vat naa­pu­ruk­set Tert­tu Nie­mi­nen ja Päi­vi Tam­mi­nen.

Pu­jot­te­luun kes­kit­ty­vä Myl­ly­lä tun­nus­taa aja­tel­leen­sa, et­tä pa­pe­ri­na­ru­työ oli­si hiu­kan yk­sin­ker­tai­sem­paa.

– Val­miis­ta työs­tä ei kyl­lä kek­si, kuin­ka se on teh­ty. Nä­kö­jään täy­tyy men­nä ker­ros ker­rok­sel­ta ja kat­soa, mikä on lop­pu­tu­los, Lam­mio sa­noo.

Tui­ja Lam­mio osal­lis­tuu mie­lel­lään työ­pa­jaan, ei­kä hä­nel­lä ole eri­tyi­siä toi­vei­ta ko­keil­ta­vis­ta tek­nii­kois­ta.

– Tai­to Pir­kan­maa on kai­kin ta­voin tut­tu paik­ka, siel­tä saa ai­na hy­viä neu­vo­ja, hän li­sää.

Eri kä­si­työ­tek­nii­kois­ta Tui­ja Lam­mi­on ja Kyl­lik­ki Myl­ly­län mie­leen on kan­gas­puil­la ku­to­mi­nen, jos­kin loi­men ra­ken­ta­mi­ses­sa on apu tar­peen.

– Ja mun mie­les­tä ku­do­taan van­hois­ta, ei uu­sis­ta ku­teis­ta, Myl­ly­lä jat­kaa.

Päi­vi Tam­mis­ta kiin­nos­ta­vat sa­vi­työt. Lu­vas­sa on puu­töi­tä­kin, jos­ta hä­nel­lä on ko­ke­mus­ta kou­lus­sa teh­dyn pan­nu­na­lu­sen ja ru­kin­la­van ver­ran.

– Muis­tan kun suk­ka­pui­koil­la te­ke­mi­ses­tä en ym­mär­tä­nyt yh­tään mi­tään, mul­le oi­kea ja nur­ja ei sa­no­nut öö­tä, ei aa­ta. Isä kyl­lä yrit­ti ko­to­na opet­taa. Isä osa­si sen ver­ran – oli se har­vi­nais­ta – mut­ta mun äi­ti oli kuol­lut, niin ei ol­lut äi­tiä, ke­nel­tä ky­syä, Tam­mi­nen ker­too.

Ori­ve­den Tai­to­kes­kus pi­tää työ­pa­jo­ja Vää­rin­ma­jan li­säk­si Poh­jas­lah­del­la, Juu­pa­jo­el­la ja Erä­jär­vel­lä.

Tai­to Pir­kan­maa jär­jes­tää mak­sut­to­mia työ­pa­jo­ja ikäih­mi­sil­le Pir­kan­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een han­ke­a­vus­tuk­sel­la. Ori­ve­den Tai­to­kes­kus pi­tää työ­pa­jo­ja Vää­rin­ma­jan li­säk­si Poh­jas­lah­del­la, Juu­pa­jo­el­la ja Erä­jär­vel­lä.

Hy­vin­voin­tia kä­sin ja koh­da­ten -ni­mi­set työ­pa­jat yh­dis­tä­vät kä­si­työn te­ra­peut­ti­sen voi­man ja oh­jat­tu­jen koh­taa­mis­ten in­hi­mil­li­syy­den. Ta­voit­tee­na on vah­vis­taa ikäih­mis­ten hy­vin­voin­tia kä­si­työn, koh­taa­mis­ten ja yh­tei­söl­li­syy­den kaut­ta.