Metsänhakkuunäytöksessä Kurun Riuttasissa tutustuttiin kaistalehakkuuseen käytännössä.
Sirkku Somero
Jatkuvan kasvatuksen menetelmät sopivat suometsiin
Suomalainen metsätalous on vuosikymmenien ajan perustunut avohakkuuseen eli jaksottaista metsänviljelyä. Jatkuvapeitteistä kasvatusta on viime vuosikymmeninä alettu määrätietoisemmin tutkia ja kokeilla. Erityisesti suometsien kasvatuksessa jatkuvapeitteisyydellä on tärkeitä etuja.
Hakkuunäytöksessä Kurun Riuttasen alueella esitellään erilaisia tapoja jatkuvaan kasvatukseen. Metsähallituksen omistamassa metsässä tehtiin määräaloille pienala-, poiminta- ja kaistalehakkuita.
– Hakkuutapojen vaikutusta puuston kehittymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen seurataan täällä pitkällä aikavälillä, kertoo Teemu Varjonen.
Riuttasen alueen koe-alat ovat ensimmäiset, joita Varjosen johtama Ilmastokestävää suometsän hoitoa Pirkanmaalla -hanke on perustanut. Mittauksia ja tutkimuksia alueella tekevät nyt TAMKin opiskelijat ja tulevaisuudessa Luonnonvarakeskuksen tutkijat.
Tutkimusta jatkuvan metsänkasvatuksen tuloksista on vielä vähän, metsänkasvatuksen perspektiivi on kuitenkin kymmeniä vuosia. Tulosten saaminen erilaisten menetelmien käytöstä siis kestää.
Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen ajatukset ovat itäneet jo 1990-luvulta. Parikymmentä vuotta sitten keskustelu jatkuvan metsänkasvatuksen ja jaksollisen eli avohakkuisiin nojaavan mallin välillä olivat myrskyisiä. Nykyisin on tunnustettu, että eri menetelmillä sopivat erilaisiin metsiin ja olosuhteisiin.
Jatkuvan kasvatuksen metsissä puunkorjuun menetelmät ovat erilaisia kuin avohakkuissa. Korjuutyössä vaaditaan tietoa ja taitoa metsurilta sekä haastavassa maastossa pärjääviä metsäkoneita.
Riuttasen koe-ala on myös siirretty digitaaliseen muotoon, jotta alueella voidaan operoida virtuaalisesti, metsäkonesimulaatiolla. Metsäkoneen ohjaksissa oli hakkuunäytöspäivänä Tredun metsäalan opiskelijoita.
– Kyllä tämä vastaa ihan koneessa tekemistä, sanoo murolelainen Olli-Pekka Mäkinen.
– Liikkeet ovat täsmälleen samat.
Tredun metsäopettaja Janne Ruokonen kertoo, että simulaation takana on paljon työtä: metsä on simulaattorin ohjelmaan luotu oikeasta laserkeila-aineistosta, siihen on siirretty maaston muodot ja puiden täsmätiedot. Simulaatio on Koskisen mukaan erittäin hyödyllinen esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen oppimisen polulla: sen avulla hakkuumenetelmiä voidaan kokeilla mahdollisimman lähellä käytäntöä.
– Simulaatiotehtävät ovat vaikeita, niitä lähdetään tekemään vasta kolmannen vuosikurssin kanssa, kertoo Koskinen.
– Oikea kohderyhmä simulaattoreille ovat oikeastaan alan ammattilaiset
Fakta
Jatkuvan kasvatuksen
menetelmiä
Jatkuvassa kasvatuksessa ei käytetä avohakkuita, vaan metsä säilyy aina peitteisenä. Uudistuminen perustuu luontaisesti syntyviin taimiin. Jatkuvan kasvatuksen metsässä on eri-ikäisiä puita.
Pienaukko
Jäljitellään luontaista uudistumista, esim metsäpaloja ja tuulituhoja.
Lisää valoa metsässä, jotta taimet pääsevät kasvamaan.
Kun aukko on alle 0,3 hehtaaria, hakattua alaa ei tarvitse uudistaa istutuksilla tai kylvöllä.
Kaistalehakkuu
Metsää hakataan 25–50 metrin levyisiltä kaistaleilta.
Reunametsikkö uudistaa hakatun alueen luontaisesti.
Sopii kosteisiin korpinotkoihin.
Poimintahakkuu
Poistetaan suurimmat puut ja tehdään tilaa kasvutilaa pienemmille.
Jätetään myös suuria, hyvälaatuisia puita, jotka tuottavat eniten siemeniä.
Poistetaan viallisia ja sairaita pienempiä puita.
Tavoitteena monipuolinen puulajisekoitus.


