Kant­to­rina tuttu nimi, mutta uusi ihminen – Latva-Laturin koti­kirkko on Ruo­ve­dellä

Mir­ja Lat­va-La­tu­ri pa­la­si ta­san 40 vuo­den ku­lut­tua lap­suu­ten­sa mai­se­miin, kun hä­net va­lit­tiin Ruo­ve­den seu­ra­kun­nan kant­to­rik­si. En­sim­mäi­nen työ­päi­vä tou­ko­kuus­sa on ku­lu­nut tu­tus­tu­es­sa työ­to­ve­rei­hin ja Aa­tok­seen. Haas­tat­te­lun ku­vaa var­ten me­nem­me kirk­koon, jos­sa Lat­va-La­tu­ri avaa sa­kas­tin oven en­sim­mäis­tä ker­taa omil­la avai­mil­la. Kirk­ko on hä­nel­le hy­vin tut­tu, ko­ti­kirk­ko. Tääl­lä hän on pääs­syt ri­pil­le, ol­lut si­sa­ren­sa häis­sä ja kant­to­ri-isän mu­ka­na ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa ja lau­la­nut mo­net ker­rat lap­si­kuo­ron esi­tyk­sis­sä.