Tä­män vuo­den ka­len­te­ris­sa jouk­ko iloi­sia emän­tiä kur­kis­taa vil­ja­pel­los­ta. To­pa­koit­ten emän­tien li­säk­si ka­len­te­rin ku­vis­sa on trak­to­rei­ta, leh­miä, moot­to­ri­pyö­rä ja pal­jas­ta pin­taa. Ylä-Sa­von Emän­tä­ka­len­te­rin mal­lit ovat kaik­ki kar­ja­ti­lo­jen emän­tiä, ku­ten on ka­len­te­rin ku­vaa­ja, vii­ta­poh­ja­lai­nen Kat­ri Kar­vi­nen­kin.

Ka­len­te­ri-idea syn­tyi erään vie­re­mä­läi­se­män­nän ak­tii­vi­suu­des­ta, mal­lit löy­tyi­vät mai­to­ti­lan emän­tien so­me­ryh­mäs­sä. Ka­len­te­rei­ta on jul­kais­tu jo use­am­pa­na vuon­na. Kat­ri Kar­vi­nen on ka­len­te­rin­te­os­sa tois­ta ker­taa.

– Mai­to­ti­lan emän­tien Fa­ce­book-ryh­mäs­sä ky­sel­tiin, löy­tyi­si­kö ku­vaus­tai­tois­ta emän­tää. Olen 25 vuot­ta ku­vail­lut keik­ko­ja, jo­ten il­moit­tau­duin ha­luk­kaak­si.

Osa Emän­tä­ka­len­te­rin tuo­tos­ta lah­joi­te­taan hy­vään tar­koi­tuk­seen. Vuo­den 2025 ka­len­te­rin tuot­to me­nee Ylä-Sa­von en­si- ja tur­va­ko­tiyh­dis­tyk­sel­le. Edel­li­sen ka­len­te­ril­la ke­rät­tiin 3000 eu­roa Mie­li ry:lle.

Emäntäkalenterin kuvat ovat saaneet kehuja aitoudesta ja siitä, että maaseutu näytetään positiivisessa valossa.

Sirkku Somero

Kar­vi­nen ker­too, et­tä ku­vaus­po­ru­kas­sa on hyvä hen­ki. Tär­ke­ää on myös se, et­tä emän­nät tun­te­vat tois­ten­sa ar­jen niin hy­vin.

– Meil­le on muo­dos­tu­nut ydin­ryh­mä ka­len­te­rin poh­jal­ta. Kun ol­laan kol­le­goi­ta, niin ei tar­vi kuin pa­ril­la sa­nal­la ker­toa, mikä ko­to­na on ti­lan­ne, niin muut ym­mär­tä­vät.

Ku­vaus­päi­viä so­vi­taan muu­ta­ma eri vuo­de­nai­koi­hin. Vi­su­aa­li­set ide­at läh­te­vät mal­leil­ta it­sel­tään.

Iso työ on tie­ten­kin ku­vaus­paik­ko­jen ja rek­vi­sii­tan hank­ki­mi­nen. Ne on mie­tit­tä­vä ku­vaus­päi­vään val­miik­si.

En­si vuo­den ka­len­te­ri jul­kais­taan näil­lä näp­päi­mil­lä.

– Meil­lä on tee­ma­na emän­nät ai­ka­mat­kal­la men­nee­seen. Ku­vis­sa tu­tus­tu­taan van­ha­na­jan töi­hin: lei­von­taan keh­ruu­seen ja hei­nän­te­koon, ker­too Kar­vi­nen.

Jo­kai­nen saa esiin­tyä ku­vis­sa mi­ten olon­sa hy­väk­si tun­tuu.

– Py­rit­ty tuo­maan ke­ho­po­si­tii­vi­suut­ta, vaik­ka kun nais­po­ru­kas­sa ku­va­taan, niin it­sek­riit­ti­syys on voi­ma­kas­ta, kom­men­toi Kar­vi­nen.

Ka­len­te­ri on saa­nut kii­tos­ta kan­sa­ne­dus­ta­jia myö­ten. Emän­nät oli­vat edus­kun­nas­sa ky­läi­le­mäs­sä ja lah­joit­ti­vat kai­kil­le kan­sa­ne­dus­ta­jil­le ka­len­te­rin.

– Ai­na­kin Fa­tim Di­ar­ra ke­hui Ins­tas­sa et­tä mah­ta­va, nai­se­ner­gi­al­la teh­ty ja voi­maan­nut­ta­va. Pää­sään­töi­ses­ti ihan hy­vää pa­lau­tet­ta muu­ten­kin on saa­tu, ke­hu­ja sii­tä, et­tä ku­va­taan maa­seu­tua po­si­tii­vi­sel­la ta­val­la. Ja ku­vau­sa­vus­ta­jak­si tar­jou­tui use­am­pi­kin mies­kan­sa­ne­dus­ta­ja.

Vii­ta­poh­jas­sa Paar­lah­den poh­ju­kas­sa si­jait­se­va Veit­too-Paa­vo­lan tila on ol­lut Kar­vi­sen su­vun hal­lus­sa vuo­des­ta 1549, hän on ti­lan­pi­tä­jä­nä su­kun­sa 16. su­ku­pol­vi.

Yrit­tä­jä­pa­ris­kun­nan vuon­na 2015 val­mis­tu­nees­sa pi­hat­to­na­ve­tas­sa on nyt 64 par­si­paik­kaa.

– Vii­me syys­kuus­ta as­ti ro­bot­ti on lyp­sä­nyt, ker­too Kar­vi­nen.

Lyp­sy­ro­bot­ti on hel­pot­ta­nut työ­tä sii­nä mie­les­sä, et­tä muu­ta­man päi­vän ir­rot­tau­tu­mi­nen työs­tä on­nis­tuu ku­vaa­mis­ta tai luot­ta­mus­toi­mia var­ten.

Viimeisin Katrin kuvaama levynkansi.

Sirkku Somero

Va­lo­ku­vaa­mi­sen Kat­ri Kar­vi­nen aloit­ti 17-vuo­ti­aa­na Agent­sin kei­koil­la äi­tin­sä fil­mi­ka­me­ral­la.

– Muis­tan kun kat­se­lin Ste­fan Bre­me­rin ku­vaa­mia Agent­sin le­vyn­kan­sia ja ajat­te­lin, et­tä on kyl­lä hy­vän nä­köi­siä, voi kun op­pi­si jos­kus it­se.

Vii­mei­sin Kar­vi­sen ku­vaa­ma le­vyn­kan­si on Fan­toms-yh­ty­eel­lä. Kar­vi­sen ku­via ovat käyt­tä­neet myös Var­jo­ku­va, A. Aal­lon Ryt­mi­or­kes­te­ri, Au­kus­ti Koi­vis­to ja Suvi Kar­ju­la.

Le­vyn­kan­sia ja pro­mo­ku­vauk­sia eri bän­deil­le on sit­tem­min tul­lut teh­tyä usei­ta. Hil­jal­leen it­se te­ke­mäl­lä ja ko­kei­le­mal­la on ker­ty­nyt sekä tek­nis­tä tai­toa et­tä oma tyy­li.

– Tun­nen oman jäl­ke­ni. Isän­tä­kin tie­tää jo kat­so­mal­la, on­ko jo­kin kuva mun vai ei. Py­rin sii­hen, et­tä ku­vis­ta vä­lit­tyy tun­nel­ma, soit­ta­jien hyvä mei­nin­ki.

Fil­mi­ka­me­ras­ta hän siir­tyi di­gi­pok­ka­rei­hin 2000-lu­vun alus­sa. En­sim­mäi­sen jär­jes­tel­mä­ka­me­ran­sa hän hank­ki vuon­na 2008.

Hä­mä­ris­sä keik­ka­pai­kois­sa ja kirk­kais­sa va­lois­sa ku­vaa­mi­ses­sa on omat knop­pin­sa, jot­ka op­pii ko­ke­muk­ses­ta.

– Tar­ken­nan ai­na kä­si­sää­döil­lä kas­voi­hin. Jos yrit­tää au­to­maat­ti­tar­ken­nus­ta, ku­vas­sa on ai­na tark­ka mik­ro­fo­ni ja kas­vot epä­sel­vi­nä taus­tal­la, nau­rah­taa Kar­vi­nen.

Nais­ten ku­vaa­mi­nen ka­len­te­riin on ol­lut mo­nes­sa mie­les­sä toi­sen­lais­ta.

– Hen­ki­nen asen­ne­muu­tos, hän ku­vai­lee.

– Olen tot­tu­nut ku­vaa­maan muu­sik­ko­mie­hiä. Kei­koil­la ka­me­ra on ai­na val­mii­na, kun ti­lan­ne tu­lee. Mie­het ovat ku­vien suh­teen hy­väk­sy­väm­piä, ei niin it­sek­riit­ti­siä kuin nai­set.

Tois­sa­vii­kon­lop­pu­na edes­sä oli myös elä­män en­sim­mäi­nen fes­ta­ri­ku­vaus R3-fes­ti­vaa­leil­la Kan­ga­sal­la. Ka­me­ran edes­sä oli­vat muun mu­as­sa Mik­ko Ala­ta­lo ja Heik­ki Sil­ven­noi­nen.

Jos­kus kei­koil­la ih­me­tel­lään Kar­vi­sen am­mat­tia, mut­ta hä­nel­le it­sel­leen ku­vaa­mi­nen on työn vas­ta­pai­noa.

– Ku­va­tes­sa ajat­te­len vain sitä. No, vä­lil­lä jou­dun kyl­lä leh­mis­tä­kin kes­kus­te­le­maan.

Emän­tä­ka­len­te­ri on myyn­nis­sä Ai­to­lah­den Te­boi­lil­la.