Ruo­ve­si-leh­des­sä 2.2. Pau­la Läh­tei­nen il­mai­si mie­li­pi­teen­sä, et­tei Ruo­ve­del­le sai­si ra­ken­taa yh­tään tuu­li­myl­lyä li­sää. Ar­gu­ment­tei­na oli­vat hil­jai­suu­den ja luon­non­rau­han säi­lyt­tä­mi­nen. Ha­lu­ai­sin laa­jen­taa vie­lä kir­joit­ta­jan mo­ni­puo­lis­ta pe­reh­ty­mis­tä tä­hän asi­aan.

Ruo­ve­den säi­ly­tet­tä­vä kult­tuu­ri­mai­se­ma, tuo kau­nis pel­to­mai­se­ma ky­län ja ve­sis­tö­jen kes­kel­lä on ih­mi­sen kä­den jäl­keä. Myös sen yl­lä­pi­tä­mi­nen vaa­tii jat­ku­vaa pel­to­jen vil­je­lyä ja voi­mal­lis­ta ky­län asut­ta­mis­ta. Maan­vil­je­li­jät huo­leh­ti­vat elin­kei­nos­taan, vil­jan vil­je­lys­tä, mo­der­nein ny­ky­ai­kai­sin me­ne­tel­min. Tar­vi­taan tei­tä ja lii­ken­neyh­teyk­siä. Ky­sees­sä ei ole luon­non­rau­hai­nen erä­maa. Tar­vi­taan ener­gi­aa elä­män yl­lä­pi­tä­mi­sek­si.

Fos­sii­li­set ener­gi­a­läh­teet py­ri­tään vaih­ta­maan eko­lo­gi­siin vaih­to­eh­toi­hin, jois­ta tuu­li­voi­ma sekä bi­o­kaa­su ovat hy­viä vaih­to­eh­to­ja. Tuu­li­voi­ma on lop­pu­ma­ton­ta ja Lut-Yli­o­pis­ton tut­ki­muk­sen mu­kaan edul­li­sin tapa tuot­taa ener­gi­aa. Se vä­hen­tää hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä, ja sii­hen käy­tet­tä­vä ma­te­ri­aa­li voi­daan kier­rät­tää yli 90-pro­sent­ti­ses­ti.

Täl­lä het­kel­lä oli­si myös tär­ke­ä­tä saa­da Suo­men ener­gi­a­tuo­tan­to oma­va­rai­sek­si jär­jet­tö­män naa­pu­ri­maam­me hal­lin­non ta­kia. Mut­ta vie­lä tär­ke­äm­pi syy tuu­li­voi­man käyt­töö­not­toon on jat­ku­vien hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jen ai­heut­ta­ma il­mas­tom­me läm­pe­ne­mi­nen. El­lem­me kaik­ki osal­lis­tu tal­koi­siin, ei meil­lä ole maa­pal­loa kult­tuu­ri­mai­se­mas­ta pu­hu­mat­ta­kaan. Mik­si Ruo­ve­si ei osal­lis­tui­si myös näi­hin tal­koi­siin?

Suo­men THL osal­lis­tui vuo­si­na 2017 ja 2018-2020 tuu­li­voi­man ter­veys- ja ym­pä­ris­tö­hai­tois­ta teh­tä­vään tut­ki­muk­seen. Mit­taus­tu­lok­sis­sa tuu­li­voi­ma-alu­ei­den lä­hei­syy­des­sä laa­ja­kais­tai­sen ää­nen ää­nen­pai­ne­ta­sot ovat tyy­pil­li­ses­ti pie­nem­piä kuin esi­mer­kik­si lii­ken­neym­pä­ris­tös­sä tai kau­pun­ki­kes­kus­tas­sa Ih­mi­sen kuu­le­mi­sa­lu­een ala­puo­lel­la ole­vien tuu­li­voi­ma­loi­den inf­ra­ää­nil­lä on epäil­ty ole­van ter­veys­hait­to­ja eli­mis­töl­le. THL:n tut­ki­muk­ses­sa ei täl­lai­sia ter­veys­hait­to­ja ole voi­tu osoit­taa. Näi­tä inf­ra­ää­ni­läh­tei­tä löy­tyy muu­al­ta­kin luon­nos­ta ja ih­mi­sen toi­min­nois­ta.

On­ko kau­niin pel­to­mai­se­maa ym­pä­röi­vän met­sän ylä­puo­lel­la kaar­tu­va jot­sen­kau­lai­nen val­koi­nen tuu­li­myl­ly mai­se­man pii­laa­ja? Kau­neus on kat­so­jan sil­mis­sä. Yleen­sä kaik­ki, mikä on tar­koi­tuk­sen mu­kais­ta, on myös kau­nis­ta.

Maa­lais­mai­se­ma säi­lyy meil­lä vain vä­ke­vän asu­mi­sen ja ih­mi­sen kä­den työn jat­ku­mo­na.

Tar­vit­sem­me tuu­li­voi­maa nyt ener­gi­a­tar­peem­me tyy­dyt­tä­mi­sek­si. 30 vuo­den ku­lut­tua tuu­li­myl­lyt pu­re­taan, nii­den poh­jat mai­se­moi­daan ja mah­dol­li­ses­ti vety-ener­gi­aa teh­dään ve­des­tä. Täl­löin tul­lee uu­si kes­kus­te­lu, saa­ko mei­dän vet­tä mei­dän ve­sis­tös­tä sii­hen käyt­tää.

He­le­na Puon­ti

ki­rur­gi­an eri­kois­lää­kä­ri