Vastine
Hannu Raittinen Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen puheenjohtajana tuo esille huolensa Pirkanmaan suojelualueiden vähäisyydestä korostaen samalla Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen yhdistämistä (Ruovesi-lehti 27.4.). Haluamme tässä tarkentaa valtion omistuksessa olevien metsien tietoja Pirkanmaalta ja esitetyltä kansallispuistojen laajennusalueelta, sekä tuoda esille monikäyttömetsien yhteensovittavaa roolia.
Metsähallituksella on Pirkanmaalla hallinnassaan 112 000 hehtaaria maa-alueita, joista 27 200 ha (24 %) on luonnonsuojelualueita ja talouskäytössä olevia monikäyttömetsiä 84 800 ha. Monikäyttömetsistä 8 600 ha on rajattu käytön ulkopuolelle. Yhteensä 32 % Metsähallituksen maapinta-alasta Pirkanmaalla on metsätalouskäytön ulkopuolella.
Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välille esitetystä noin 11 400 hehtaarin laajennusalueesta on luonnonsuojelualueita 700 hehtaaria (6 %), ja monikäyttömetsien 10 700 hehtaarista 1600 on rajattu metsätalouskäytön ulkopuolelle luonto- ynnä muina erityiskohteina. Yhteensä noin 20 % esitetyn alueen pinta-alasta on metsätalouskäytön ulkopuolella.
Esitetyn alueen monikäyttömetsien (10 700 ha) puustoista 70 % on alle 60-vuotiaita metsiä. Yli 100-vuotiaita metsiä on noin 900 ha, josta valtaosa on metsätalouskäytön ulkopuolella.
Alueita on käyty läpi useissa eri hallitusohjelmien tai omistajan päätöksien mukaisissa valtion maille tehdyissä selvityksissä (soidensuojelun täydennysesitys, METSO I, II, korpi-METSO), alue-ekologisessa suunnittelussa sekä muissa Metsähallituksen luontoselvityksissä. Pidämme epätodennäköisenä, että laajoja, luontoarvoiltaan hoidetuista talousmetsistä poikkeavia metsiä alueelta löytyisi. Metsähallitus selvittää luontoarvot alueilta, joita meille on esitetty luontoarvoiltaan merkittävinä, ja käymme keskustelua luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.
Riuttaskorven noin 1600 hehtaarin virkistysmetsä Ylöjärvellä on osa valtion virkistyskäyttökysyntään vastaavaa tarjontaverkostoa, joka on tunnistettu Marinin hallituksen aikana laaditussa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030. Virkistysmetsässä kehitetään ennen muuta alueen retkeily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, ja samalla harjoitetaan metsätaloutta sekä huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Riuttaskorven virkistysmetsää on kehitetty sen perustamisesta 1997 lähtien. Tällaisilla erityisalueilla on merkittävä rooli metsätalouden ja muiden metsän käyttömuotojen yhteensovittamisessa.
Eeva-Liisa Jorri
Aluejohtaja
Ilkka Korhonen
Aluepäällikkö
Metsähallitus Metsätalous Oy
Ruoveden Kotirannan ja Iltaruskon asukkaat kiittävät syksyn lahjaksi saaduista omenoista, kurpitsoista, puolukoista ja kurkuista, joiden ansiosta he ovat päässeet osalliseksi sadonkorjuuseen.
Ruoveden Kotirannan ja Iltaruskon asukkaat kiittävät syksyn lahjaksi saaduista omenoista, kurpitsoista, puolukoista ja kurkuista, joiden ansiosta he ovat päässeet osalliseksi sadonkorjuuseen.
Kesäretki kauniille kotiseudulle muutaman vuoden tauon jälkeen oli oikein antoisa ja mukava - vähän kuin turistin silmin.
Kesäretki kauniille kotiseudulle muutaman vuoden tauon jälkeen oli oikein antoisa ja mukava - vähän kuin turistin silmin.
Olin keskiviikkona 6.9. Honkalan etupihalla kuulotutkimuksessa. Sain positiivisia uutisia.
Olin keskiviikkona 6.9. Honkalan etupihalla kuulotutkimuksessa. Sain positiivisia uutisia.
Ehdotin aluevaltuuston kokouksessa 14.8, että Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirhalla) säilyisi joka kunnassa edes jonkinlainen lähi- tai soteasema, johon myös ikääntyvän väestön olisi helppo olla yhteydessä ja saada sieltä palvelua. Tämä oli Keskustan pääteema aluevaaleissa ja sen eteen teemme työtä.
Ehdotin aluevaltuuston kokouksessa 14.8, että Pirkanmaan hyvinvointialueella (Pirhalla) säilyisi joka kunnassa edes jonkinlainen lähi- tai soteasema, johon myös ikääntyvän väestön olisi helppo olla yhteydessä ja saada sieltä palvelua. Tämä oli Keskustan pääteema aluevaaleissa ja sen eteen teemme työtä.
Hyvinvointialueita ei tehty keskittäjien leikkikentäksi. Uudistus tehtiin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada hyviä palveluita. Ja se tehtiin siksi, että suora demokratia toteutuisi. Nyt tilanne on kuitenkin Pirkanmaan hyvinvointialueella aivan päivänvastainen. Viestintä tökkii, aikataulut ovat liian tiukkoja, kunnat eivät saa informaatiota ja keskittämisen kylmää kyytiä näyttää olevan luvassa.
Hyvinvointialueita ei tehty keskittäjien leikkikentäksi. Uudistus tehtiin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus saada hyviä palveluita. Ja se tehtiin siksi, että suora demokratia toteutuisi. Nyt tilanne on kuitenkin Pirkanmaan hyvinvointialueella aivan päivänvastainen. Viestintä tökkii, aikataulut ovat liian tiukkoja, kunnat eivät saa informaatiota ja keskittämisen kylmää kyytiä näyttää olevan luvassa.
Viime viikolla "Yöunet katkolla" kyseli pumppaavan äänen alkuperää ranta-alueella. Tähän ei tule mieleeni kuin yksi vastaus: kaulushaikara – pulloonpuhaltajaksikin tätä lintua joskus kutsutaan. Eli ei niin vain hiljennettävissä, mikäli pysyy laillisissa keinoissa, sillä lintu on rauhoitettu.
Viime viikolla "Yöunet katkolla" kyseli pumppaavan äänen alkuperää ranta-alueella. Tähän ei tule mieleeni kuin yksi vastaus: kaulushaikara – pulloonpuhaltajaksikin tätä lintua joskus kutsutaan. Eli ei niin vain hiljennettävissä, mikäli pysyy laillisissa keinoissa, sillä lintu on rauhoitettu.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syksyisenä aamuna Pihlajanmarjat hehkuvat Ruoveden Pilkotulla.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste