Jos van­haan hor­miin suun­nit­te­lee lii­tet­tä­väk­si uut­ta tu­li­si­jaa, kan­nat­taa etu­kä­teen ol­la yh­tey­des­sä nuo­hoo­jaan, joka osaa ar­vi­oi­da hor­min kun­non. Hor­mien tar­kas­tus on tär­ke­ää en­nen tu­li­si­jan asen­ta­mis­ta. Tar­vit­ta­es­sa nuo­hoo­ja tu­lee tar­kas­tus­käyn­nil­le, kun tu­li­si­ja on val­mis.

Se, läm­mit­tää­kö va­raa­val­la ta­kal­la, kier­toil­ma­ta­kal­la vai ka­mi­nal­la ei nuo­hoo­jal­la ole eri­tyis­tä neu­voa.

– Käyt­tä­jän toi­ve tie­tys­ti tu­li­si­jan va­lin­nan rat­kai­see, ha­lu­aa­ko va­raa­van vai ke­vy­em­män, to­te­aa Niko Ström­berg.

Nuo­houk­sen ja pa­lo­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta ei va­lin­nas­sa ole ra­joi­tuk­sia, mut­ta van­hat ra­ken­teet kan­nat­taa ot­taa huo­mi­oon. Jos hor­mi on esi­mer­kik­si to­del­la pie­ni, jol­loin sii­hen kan­na­ta lei­vi­nuu­nia lait­taa.

– Eten­kin jos talo on van­ha, niin kan­nat­taa kat­soa myös eris­tyk­siä ja lä­pi­vien­te­jä, et­tä ovat kun­nos­sa, muis­tut­taa Tuo­mas Pek­ka­nen.

Nä­mä­kin nuo­hoo­ja pys­tyy tar­kis­ta­maan, jos vain vä­li­ka­tol­le pää­see.

Nuo­hoo­jat muis­tut­ta­vat, et­tä sään­nöl­li­ses­tä hor­mien nuo­ho­a­mi­ses­ta vas­taa kiin­teis­tön omis­ta­ja. Asuin­ra­ken­nus pi­tää nuo­ho­ta ker­ran vuo­des­sa, va­paa-aja­na­sun­to vä­hin­tään ker­ran kol­mes­sa vuo­des­sa.

– Ja se on to­si­aan vä­hin­tään, ko­ros­taa Ström­berg.

– Jos va­paa-aja­na­sun­toa käy­te­tään pal­jon, niin sil­loin use­am­min. 

Var­sin­kin ko­ro­na-ai­ka­na tämä ko­ros­tui, kun ih­mi­set oles­ke­li­vat pal­jon ta­val­lis­ta enem­män mö­keil­lään. 

– Moni ti­he­äm­män nuo­hous­tar­peen hok­sa­si­vat, kaik­ki ei­vät.

Nuohousvaijeri on nuohoojan perusvälineistöä. Nuohouksen voi tehdä myös katolle nousematta.

Sirkku Somero

Jos nuo­hous­vä­li kas­vaa lii­an pit­käk­si, pa­him­pa­na vaa­ra­na on no­ki­pa­lo hor­mis­sa ja sen le­vi­ä­mi­nen ra­ken­tei­siin. Ko­vin usein nii­tä ei kum­ma­le­kaan on­nek­si ole koh­dal­le sat­tu­nut.

– Vaik­ka ovat ne eh­kä yleis­ty­neet, kun pii­ri­nuo­hous­jär­jes­tel­mä jäi.

Pek­ka­nen las­kee, et­tä nel­jän vuo­den ai­ka­na on jou­tu­nut te­ke­mään yh­den jäl­ki­tar­kas­tuk­sen no­ki­pa­lon vuok­si.

– Toki hor­mi­pa­lo­ja voi ol­la sel­lai­si­a­kin, et­tä nii­tä ei mi­hin­kään il­moi­te­ta: et­tä pii­pus­ta kuu­luu tun­nin ajan le­pa­tus, pie­ni no­ki­val­kea. Se ei ai­na äi­dy sii­hen ti­lan­tee­seen, et­tä pii­pus­ta tu­lee kak­si­met­ri­nen val­kea. Se on ai­na se kau­hus­ke­naa­rio, sa­noo Ström­berg.

No­kea ker­tyy hor­miin eri­tyi­ses­ti epä­puh­taas­ta pa­la­mi­ses­ta. 

– Mä­rät puut ja huo­no veto sot­kee hor­min, ki­teyt­tää Pek­ka­nen.

– Toki muo­vin ja ros­kien polt­to myös, mut­ta se pi­täi­si ol­la jo it­ses­tään­sel­vyys ih­mi­sil­le, et­tä nii­tä ei pi­täi­si tu­li­si­jois­sa polt­taa.

Par­hai­ten ja puh­taim­min pa­laa se­kak­la­pi. 

– Jos pelk­kää leh­ti­puu­ta polt­taa, niin se sot­kee to­dis­te­tus­ti enem­män kuin se­ka­puu, sa­noo Pek­ka­nen.

Kii­rei­sin­tä ai­kaa nuo­hoo­jil­le on syk­sy, kun läm­mi­tys­kau­si al­kaa. Niko Ström­berg vink­kaa, et­tä it­se asi­as­sa tu­li­si­jan kan­nal­ta pa­ras ai­ka voi­si ol­la kes­kel­lä tal­vea.

Syk­syi­sin nuo­hous on mo­nel­la muul­la­kin mie­les­sä ja ai­ko­ja voi jou­tua jo­not­ta­maan. Li­säk­si nuo­hous kes­kel­lä tal­vea pa­ran­taa tu­li­si­jan ener­gi­a­te­hok­kuu­ta. Ja syk­syl­lä on val­mii­na seu­raa­van läm­mi­tys­kau­teen.