Mistä alkaa kesä? Siitäkö että hiirenkorvat puissa eivät ole enää hiirenkorvia vaan isoja läpysköitä täynnä lehtivihreää, niin että silmiä häikäisee ja väri tuntuu korvien takana kohinana, kun veri lähtee virtaamaan. Vai ehkä siitä, kun hyttyset purjehtivat auttamaan kasvimaan perustamisessa?
Kevään alku on yhtä hiiviskelevää ja kuitenkin yhtä aikaa voimakasta ja hurjaa. Talvella pitkän pimeän jälkeen arastelen valoisia iltoja. Kehtaanko lähteä enää hiihtämään koulun viereistä peltoa? Samaa latua, kierros toisensa perään. Valoisassa joku voi vielä nähdä. Pimeässä on ollut jotenkin turvallista.
Sitten tulee ensimmäiset lämpimät päivät. Hetkeksi voi ottaa jo pipon pois päästä. Aurinkolasitkin on aivan naarmuilla pyörittyään laatikon pohjalla. Mutta annas olla, talvi ja kevät kietoutuvat toisiinsa. Talven häntä piiskaa turhat luulot pois kevyemmän takin valinnasta ja auttaa valitsemaan vuorelliset kumisaappaat jalkineiksi.
Miksei kevät voisi tulla kaamealla kohahduksella.
Kuitenkin hitaasti, hyvin hitaasti lumikerros alkaa vajota. Tuskallisen hitaasti, jos minulta kysytään. Miksei kevät voisi tulla kaamealla kohahduksella. Yhtenä aamuna maa lainehtisi ja lumet ja jää olisivat poissa.
Onneksi kevät tulee omaan tahtiinsa. Me suoratoistopalveluiden äärelle jumiutuneet kultakalaakin kärsimättömämmät nykyihmiset, puhun itsestäni, joudumme väkisin kokemaan kevään sen äärimmäisessä härkäpäisyydessään juuri niin oikukkaana ja hitaana kuin se itse tahtoo.
Odotin kauan mustarastasta tänä keväänä. Ensimmäisen kerran kuulin sen kun pellolla oli hankikanto. Pajunkissat olivat silloin vielä vaatimattomia. Joutsenet tulivat tänä keväänä kärkijoukoissa, ainakin minun tutkaani. Kurkien huuto pelloilta tuo keväällä jotenkin erilaisen tunnelman kuin syksyisin. Siinä ei ole syksyistä mystisyyttä ja haikeutta, siinä on terhakkuutta ja päättäväisyyttä.
Vaikka kevään tulo osaakin madella, ovat sulanut piha, tennarikeli ja vapaana lainehtiva lahti ovat aina yhtä pysäyttäviä. Yhtenä aamuna vedenkeitintä täyttäessä havahdun siihen, että piha onkin sula. Iltapäivän aurinko saa laineiden heijastukset väreilemään katossa ruokapöydän päällä. Jäät ovat sulaneet myös järvestä.
Uimaan ei tarvitse enää mennä tummanpuhuvien, majesteettisten jäälauttojen tai pienestä töytäisystä kiliseviksi jääpuikoiksi hajoavien jäiden sekaan vaan vesi lainehtii jo vapaana. Hyytävän kylmää vesi on edelleen. Metsästä vielä valuvista sulamisvesistä kertoo vedenpinnan nousu kalliolla.
Hyytävän kylmää vesi on edelleen.
Maaliskuussa kylvetyt hontelot tomaatin taimet pääset totuttelemaan ulos, kun kevät lopulta malttaa antaa auringon lämmittää. Leijonankitojen taimia on ihan liikaa ja loput siemenet ovat unohtuneet pussiin hyllylle. Kylvöinnostukseni lopahtaa viimeistään toukokuuhun mennessä.
Kevät on jatkuvaa muutosta ja myllerrystä. Kun tahti hidastuu ja lehdet puissa pulskistuvat alkaa kesä jo kolkutella. Terminen kesä alkaa Ilmatieteen laitoksen mukaan, kun vuorokauden keskilämpötila malttaa pysyä kymmenen lämpöasteen paremmalla puolella.
Näin kevätseurannan harrastelijana taidan tyytyä omiin tulkintoihini. Kuten koivun lehtien tiirailuun ja oman kasvimaa-aktiivisuuteni mittarointiin sekä tomeran kirjosiepon odotteluun. Peipothan ovat jo täällä. Oivallinen mittari kesän alkamisesta on myös uintipyrähdysten venyminen. Kesä on alkanut aivan varmasti, kun lapset porhaltavat pyyhkeet lepattaen uimaan eivätkä suostu varttituntiin lopettamaan molskimista.
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Lähdin selvittämään patalaiska-sanan alkuperää. Kielikello puntaroi, mikä mahtaa olla pata-sanan alkuperä ja merkitys tässä yhteydessä, mutta ei keksi varsinaista selitystä sille. Sen todetaan olevan negatiivissävytteinen vahvike sanalle laiska. Toki Kielikello on myös sitä mieltä, että pata ei voi tarkoittaa muutakaan kuin keittämiseen tarkoitettua astiaa.
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Mahtava homma, hohtava mamma! 12 vuoden asumisen jälkeen opin lopulta oikean näppäinyhdistelmän, jolla saa alipaineineen talon sisälle, jotta tulipesä syttyy paremmin. Eihän siinä tuuletettukaan kuin viikko putkeen joka aamu.
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Meillä kotona tähän keskusteluun on tullut se lisä, että raivaaminen on tehtävä, koska siivooja tulee. Me kotiväki hoidamme raivaamisen ja siivooja imuroi ja pesee sekä raivaamisesta huolimatta poimii kärsivällisesti käsittämättömän määrän parittomia sukkia, legoja ja muuta sälää lattioilta.
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Teen ainakin hetkellisesti onnistuneen, aamupalan mittaisen intervention lasten pelisuunnitelmiin ja katan aamupalan heille ja tarjoilen sen Peltsin toinen luonto -sarjan kera. Kun aamupalasta on enää murusia, kaksi porkkanaa ja Peltsi jäljellä, jään itse oman teemukini kanssa töllöttämään Haltin huiputusta.
Syyskuun lopulla oli Kodin ja koulun -päivä. Kyläkoulun vanhemmat oli kutsuttu perinteisiin talkoisiin tekemään yhdessä koulun pihasta viihtyisämpää.
Syyskuun lopulla oli Kodin ja koulun -päivä. Kyläkoulun vanhemmat oli kutsuttu perinteisiin talkoisiin tekemään yhdessä koulun pihasta viihtyisämpää.
Sateen ropina kuluu avoimesta ikkunasta. Sitä on mukava kuunnella. Elokuussa illat alkavat olla hämäriä ja lukuvalo täytyy jo sytyttää, jotta näkee neuloa.
Sateen ropina kuluu avoimesta ikkunasta. Sitä on mukava kuunnella. Elokuussa illat alkavat olla hämäriä ja lukuvalo täytyy jo sytyttää, jotta näkee neuloa.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Syyskuun aurinkoiset terveiset Kurusta!
Terttu Kylmäniemi
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste