Riina Katajavuori tunnistaa Vinhan kirjakaupan Ruovedelle synnyttämän kipinän. Hänelle sen yläkerran salonki tarjoaa kirjoitusrauhaa.
Terhi Kääriäinen
Viikon Vinha
Kirjoitusrauha löytyi Edinburghin jälkeen Ruovedeltä: "Olen päässyt hurjasti eteenpäin ja innostunut tästä materiaalista"
Loppuvuodesta alkoi tuntua, että työ ei etene. Riina Katajavuori oli nauttinut elokuun kirjoitusrauhasta Edinburghissa, mutta sen jälkeen monenlaiset käytännön asiat veivät aikaa ja ajatuksia kirjoittamiselta.
Paikan vaihdos Helsingistä Vinhan kirjakaupan yläkertaan teki hyvää.
Katajavuori on kirjoittamisen lomassa kävellyt rannalla ja harjulla, joogannut Sointulassa ja pulahtanut avannossa. Kuunnellut musiikkia ja lukenut tekeillä olevan kirjansa aihepiiriin liittyviä tekstejä.
Mukava poikkeus kirjailijan päiväohjelmassa oli, kun päiväkoti Metsäpolun viisivuotiaat tulivat vierailulle kirjakauppaan ja Katajavuori luki heille Kielo-sarjansa lastenkirjoja.
– Täällä on ollut tosi hyvä työskennellä. Tuntuu, että päivät ovat ihanan itsekkäitä – ja vain minulle ja ajatuksilleni ja työlleni. Olen päässyt hurjasti eteenpäin ja innostunut tästä materiaalista. Odotan kovasti, mitä kustannustoimittaja sanoo, Katajavuori miettii.
Iso osa Riina Katajavuoren elämää onkin musiikki ja erityisesti laulaminen Merry Ladies -lauluyhtyeessä.
Koko viime vuoden hän työsti ensi vuonna ilmestyvää teostaan, jota hän nimittää säeromaaniksi.
Tämä runouden ja proosan välimuoto on noussut varsinkin nuorten suosioon. Säeromaanissa ei tarvitse kuljettaa juonta orjallisesti vaan siinä voi olla välähdyksiä päähenkilöiden elämästä.
Katajavuorta kiehtoo muoto. Juonta enemmän häntä kiinnostavat yksityiskohdat ja tunnelmat, oivallukset ja ajatukset.
– Jossain vaiheessa päätin, etten kirjoita enää yhtään romaania, siinä on niin kauhea työ ja tuska. Koin tosi raskaaksi romaanin kuljettamisen ja ehkä myös sen jännityksen, mitä vastaanottoon liittyy. Päätin, että säeromaani olisi hyvä kompromissimuoto, kun olen runoilija ja tykkään lyhyestä tekstistä enkä ole mikään perinpohjainen kertoja.
Teoksen aiheesta hän paljastaa sen verran, että se on historiallinen, sijoittuu muualle kuin Suomeen ja liittyy jatsiin.
Iso osa Riina Katajavuoren elämää onkin musiikki ja erityisesti laulaminen Merry Ladies -lauluyhtyeessä, moniäänisesti Olohuoneorkesterin säestyksellä esiintyvässä kuuden naisen bändissä.
Lapsena yksi käänteentekevä kirja oli Pieni runotyttö, joka muokkasi häntä kohti kirjailijan uraa.
Riina Katajavuoren lapsuudenperheeseen kuuluivat kirjat. Äiti on kirjailija ja isä tv-toimittaja, joten kirjoittaminen tuntui luonnolliselta. Lapsena yksi käänteentekevä kirja oli Pieni runotyttö, joka muokkasi häntä kohti kirjailijan uraa.
Myöhemmin hän opiskeli kirjoittamista Oriveden Opistossa ja Kriittisessä korkeakoulussa sekä kirjallisuutta Helsingin ja Edinburghin yliopistoissa.
Hänen tuotantonsa koostuu runoista, romaaneista, lastenkirjoista ja novelleista. Mistä tutustuminen kannattaisi aloittaa?
Proosan lukijoille kirjailija ehdottaa romaaniaan Lahjat, joka käsittelee äitiyttä ja pienten lasten vanhemmuutta.
Toinen ehdotus on Wenla Männistö, Helsinkiin ja nykyaikaan sijoitettu Seitsemän veljeksen uudelleenkirjoitus. Katajavuori nosti siinä pääosaan Aleksis Kiven naishahmot.
Viimeisimmät julkaistut teokset ovat runokokoelma Vasemman käden runot ja lastenromaani Einarin elokuu, jotka ilmestyivät syksyllä 2023. Einarin elokuu oli sekä Arvid Lydecken- että Runeberg Junior -palkintoehdokas.
Puhuessaan lapsille ja nuorille hän kuvaa tekevänsä ihanaa ja vapaata työtä.
Katajavuori tekee paljon kouluvierailuja. Puhuessaan lapsille ja nuorille hän kuvaa tekevänsä ihanaa ja vapaata työtä.
Kun hän kertoo, että kirjailijan pitää viihtyä itsensä kanssa, hän saattaa nähdä takapulpetista kiinnostuneita katseita: lapset huomaavat, että joku muukin viihtyy omien ajatustensa kanssa.
Raskaimpana vaiheena hän pitää sitä, kun jo tietää, mistä haluaa kirjoittaa ja tuntee aiheensa läpikotaisin.
– Tavallaan pitäisi vain tehdä se, mutta se ei lähde liikkeelle ja tuntuu niin isolta. Sitten kun tekstiä jo on ja sitä voi muokata ja parannella, ollaan jo voiton puolella. Silloin on jotain kättä pidempää, jonka parissa voi työskennellä, kirjailija pohtii.