Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Ennen muuta liekkimeri kertoo siitä muistijäljestä, minkä edesmenneet rakkaamme ovat elämäämme ja sitä kautta tähän maailmaan jättäneet. Eivät he ole eläneet, tunteneet, ahertaneet turhaan. Heillä on edelleen paikkansa täällä maan päällä, vaikka he itse ovat jo siirtyneet yli ajan rajan. Eikä näitä muistoja mikään voi viedä meiltä pois. Eikä kaikkea sitä kaunista, jota olemme saaneet kokea.
Se ei ole kaiken loppu, eikä muistomme ja kaipauksemme ole turhaa.
Edesmennyt tarkoittaa siis edeltä mennyt. Meitä ennen parempaan paikkaan siirtyneet. Se, pyhäinpäivän kynttilöiden tavoin, muistuttaa meitä siitä, että kuolema on vääjäämätön osa ihmisen elämää. Kerran se tulee jokaikisen kohdalle. Se on elämän laki ja ihmisen osa.
Vanhoina aikoina 1700-luvulla sanaa edesmennyt ei tunnettu. Sen ajan hartauskirjoissa puhutaan ”läpikäyneistä pyhistä”. Elämän jo loppuun saakka läpikäyneistä ihmisistä. Nämä sanat konkretisoivat kristinuskon perustotuuden, kuolemalla ei ole viimeistä sanaa ihmisen elämässä. Se ei ole kaiken loppu, eikä muistomme ja kaipauksemme ole turhaa.
Surua ja murhetta se ei vie pois. Ei ainakaan kokonaan. Eikä kaipaustakaan. Mutta tällaisiksi Jumala on ihmiset luonut. Tällaiseksi meidät tahtonut: eläviksi, tunteviksi olennoiksi. Elämään kuuluu suru, kipu ja tuska. Elämä on menetyksiä täynnä. Se on monessa mielessä luopumaan opettelua ja sopeutumista muuttuviin mahdollisuuksiin.
Kuolema ei ole kaikki.
Sana marras tarkoittaa etymologisesti kuoleman ennusmerkkejä. Marraskuun lakastuvassa luonnossa näitä näkee paljon. Mutta sitten koittaa joulukuu ja joulu. Se tuo konkreettiseksi valon, joka pimeydessä vaeltavien elämän voi kirkastaa.
Kuolema ei ole kaikki. Eivätkä sen ennusmerkit ole musertavia. Tämä on joulun lupaus, johon voi jäädä.
Raamatun viimeisessä kirjassa Ilmestyskirjassa tämä Sanoma muotoillaan näin: "Silloin Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut. Ja valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken."
”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla”, kirjoittaa Vanhan Testamentin viisas Saarnaaja. Ja näin se on. ”Aika heitellä kiviä, ja aika ne kerätä.” Viisas tietää, mikä on aina paikallaan. Ja ihmisen pitää oppia käyttämään kunkin ajan tuomat mahdollisuudet hyväkseen parhaansa mukaan.
”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla”, kirjoittaa Vanhan Testamentin viisas Saarnaaja. Ja näin se on. ”Aika heitellä kiviä, ja aika ne kerätä.” Viisas tietää, mikä on aina paikallaan. Ja ihmisen pitää oppia käyttämään kunkin ajan tuomat mahdollisuudet hyväkseen parhaansa mukaan.
Vuodenkierto on taas kulkenut kulkunsa. Olemme uuden edessä, vanha on aika jättää taakse. Se ei ehkä nyt käy kädenkäänteessä, lisäksi uusi on aina osin tuntematon ja siksi pelottavakin. Mutta sitä kohden kulkumme täytyy käydä uuden vuoden myötä.
Vuodenkierto on taas kulkenut kulkunsa. Olemme uuden edessä, vanha on aika jättää taakse. Se ei ehkä nyt käy kädenkäänteessä, lisäksi uusi on aina osin tuntematon ja siksi pelottavakin. Mutta sitä kohden kulkumme täytyy käydä uuden vuoden myötä.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste