Seu­ra­kun­ta­kes­kus Aa­tok­ses­sa kuu­lui pu­heen­so­ri­na ja pien­tä pa­pe­rin ka­hi­naa, kun nai­set oli­vat ko­koon­tu­neet as­kar­te­le­maan pa­pe­ri­ruu­su­ja ja ti­mant­ti­maa­laus­ta. Idea kai­kil­le avoi­mes­ta as­kar­te­lu­pa­jas­ta läh­ti seu­ra­kun­nan työn­te­ki­jöil­tä Au­li Vie­no­lal­ta, Lil­li Vuo­ren­si­vul­ta ja Mar­jut Kor­ke­a­mä­el­tä. 

– Lil­li on tai­ta­va ja ah­ke­ra as­kar­te­le­maan, hän on teh­nyt muun mu­as­sa lu­kui­sia tau­lu­ja ti­mant­ti­maa­laus­tek­nii­kal­la. Ajat­te­lim­me kut­sua kaik­ki kiin­nos­tu­neet mu­kaan, ja ilah­dut­ta­van pal­jon nai­sia tu­li­kin, di­a­ko­ni Au­li Vie­no­la ker­too. 

– Huo­mi­on kiin­nit­ti ti­mant­ti-sana, heti ha­lut­tiin tul­la kat­so­maan mitä se on, ker­toi­vat Mai­ja Tas­tu­la, Mai­ja-Lii­sa Koi­vu­nen, Tar­ja Mik­ko­nen ja Päi­vi Ika­la. 

Iloinen puheensorina siivitti paperiruusujen tekoa Aatoksessa.

Anne Kojola

Koi­vu­nen oli tör­män­nyt tek­niik­kaan jo Sei­nä­jo­en Kä­den­tai­to­mes­suil­la, mut­ta en­sim­mäis­tä ker­taa he kaik­ki oli­vat sitä ko­kei­le­mas­sa. 

– Help­poa tämä on, kun vaan nä­kee pie­nel­lä kir­joi­te­tut nu­me­rot, jot­ta tie­tää min­kä­vä­ri­sen ti­man­tin mi­hin­kin aset­taa, nai­set ker­to­vat. 

Heil­lä oli työn al­la kis­sat, jon­ka voi ri­pus­taa vaik­ka avai­men­pe­räk­si. Toi­sen pöy­dän ää­res­sä sa­mal­la tek­nii­kal­la teh­tiin pöl­lö­ku­vi­oi­sia tar­ro­ja. 

– Tä­män voi lii­ma­ta vaik­ka pu­he­li­men kuo­riin, Ai­la Ii­vo­nen suun­nit­te­lee. 

– Kor­tin­kin täs­tä voi­si teh­dä, jos maa­lai­si sii­hen mai­se­maa ym­pä­ril­le, Kirs­ti Pent­ti­lä jat­kaa. 

Mar­jut Kor­ke­a­mä­ki ja Sirk­ka An­ders­son maa­la­si­vat ti­mant­tien­sa kans­sa kort­te­ja. 

– Tämä on niin kou­kut­ta­vaa puu­haa, jota ei mil­lään malt­tai­si lo­pet­taa. Ren­tout­ta­vaa, luo­vaa, unoh­taa ar­jen kii­reet. Hu­rah­din näi­hin heti kun ko­kei­lin, Mar­jut Kor­ke­a­mä­ki ker­too. 

Käytöstä poistettujen virsikirjojen sivut taipuivat kauniiksi paperiruusuiksi.

Anne Kojola

Yh­den pöy­dän ää­res­sä teh­dään pa­pe­ri­ruu­su­ja. Nii­den as­kar­te­lun Lil­li Vuo­ren­si­vu oli aloit­ta­nut van­hois­ta bi­o­lo­gi­an kir­jois­ta. 

– Nyt meil­lä on käy­tös­sä van­ho­ja, käy­tös­tä pois­tet­tu­ja vir­si­kir­jo­ja sekä van­ho­ja nuot­te­ja. Näil­lä tu­lee kau­nii­ta mus­ta­val­koi­sia pa­pe­ri­ruu­su­ja, Vuo­ren­si­vu va­lot­taa.  

Sor­mi­näp­pä­ryyt­tä vaa­ti­va työ vie men­nes­sään ja pian mal­ja­kos­sa on­kin jo kimp­pu val­mii­ta ruu­su­ja. Myös ti­mant­ti­maa­la­tut kis­sat tu­le­vat pian val­miik­si. 

– Näi­tä­hän pi­tää ti­la­ta ko­tiin li­sää, Tar­ja Mik­ko­nen to­te­aa hy­myil­len. 

Seu­ra­kun­ta­kin ai­koo jat­kaa as­kar­te­lu­pa­jo­jen jär­jes­tä­mis­tä. 

– En­nen jou­lua pi­de­tään ai­na­kin paja mis­sä voi teh­dä la­si­pur­kis­ta kynt­ti­lä­lyh­dyn ja as­kar­rel­la tont­tu­ja, Lil­li Vuo­ren­si­vu ker­too. 

Eh­do­tus saa in­nos­tu­neen kan­na­tuk­sen as­kar­te­li­joi­den kes­kuu­des­sa. 

– On kiva tul­la, kun joku on miet­ti­nyt ide­at ja ma­te­ri­aa­lit val­miik­si, Mai­ja Tas­tu­la ki­teyt­tää.  

Seu­raa­va as­kar­te­lu pi­de­tään to 16.11.23. klo 15-18.