Ko­ko­nai­suu­des­saan Noi­ta­kä­rä­jä­viik­ko su­jui mal­lik­kaas­ti, kä­vi­jöi­tä riit­ti kaik­kiin ta­pah­tu­miin, iloit­see kä­rä­jis­tä en­sim­mäis­tä ker­taa ve­to­vas­tuus­sa ol­lut An­ni­ka Hei­no­nen.

– Uu­det ta­pah­tu­mat, pa­ko­huo­ne ja ko­ne­päi­vät, ylit­ti­vät odo­tuk­set!

Lie­ran sel­li -ni­mi­nen pa­ko­huo­ne hou­kut­ti kä­vi­jöi­tä niin, et­tä kaik­ki ei­vät mah­tu­neet mu­kaan. Jat­koa seu­raa ai­na­kin Noi­tien yös­sä. Pa­ko­huo­neen ve­tä­jät ve­ti­vät ki­vi­kou­lun kel­la­ris­sa pa­ko­huo­ne­pe­lin rei­lun vii­kon ai­ka­na 35 ker­taa. Tal­koi­den lo­mas­sa oli ai­kaa hie­man miet­tiä myös tu­le­vaa. Voi ol­la, et­tä Lie­ran sel­li jat­kaa en­si ke­sä­nä, mut­ta sen rin­nal­le ra­ken­ne­taan toi­nen­kin pa­ko­huo­ne.

Annika Heinonen lukee ohjeet Lieran selliin lukittaville vapaaehtoisille. Pauli Paananen varmistaa vieressä.

Sirkku Somero

Vii­kon mit­taan oh­jel­maa oli mo­nen­lais­ta: oli mu­siik­kia, puu­haa lap­sil­le las­ten tiis­tais­sa, gril­li­ruo­kia leik­ki­mie­li­ses­sä Kä­rä­jäk­ril­laus-kok­ki­so­das­sa sekä vii­kon­lop­pu­na Lau­ra Iso­mä­en hau­tuu­maa­kier­rok­sia, sekä vii­me vuo­den uu­si­na­ta­na et­tä ko­ko­naan uu­te­na.

Ta­ri­noi­ta Ruo­ve­del­lä tal­len­ne­tus­ta suul­li­ses­ta pe­rin­tees­sä kuul­tiin ja näh­tiin Mai­ja Rai­ka­mon esi­tyk­ses­sä ja lu­en­nos­sa ja ru­non­lau­lun sha­ma­nis­ti­sis­ta juu­riin pe­reh­dyt­tiin kes­ki­viik­ko­na.

Iina Timonen myy Satumaan nahkatuotteen koruja ja vöitä. Asiakas toivoisi myös pääkallokoristeita, niitä ei tällä kertaa löydy. Yrityksen päätuotteena ovat valjaat, mutta Iina haluaa käyttää arvokkaasta materiaalista myös jämäpalat, jotka sopivat mainiosti koruihin.

Sirkku Somero

Henna Heikkonen ja Aino Rinki kävivät markkinoilla katsomassa, löytyisikö mitään kivaa. "Ollaan avoimin mielin liikkeellä, ei mitään erityistä etsitä. Rantalentispelejä mennään katsomaan." Hennan sylissä Nala.

Sirkku Somero

Noi­ta­kä­rä­jät hui­pen­tui­vat pe­rin­tei­seen kä­rä­jä­to­riin lau­an­tai­na. Aa­mu­kym­me­nel­tä mark­ki­noil­la kä­vi­jöi­tä oli vie­lä har­vak­sel­taan, mut­ta kes­ki­päi­vää koh­ti men­tä­es­sä vil­kas­tui jopa niin, et­tä saa­tet­tiin hi­poa en­nä­ty­sy­lei­sö­mää­rää.

Tero Autero toimi Käräjätorin isäntänä nyt kolmatta kertaa. - En halua tietää etukäteen, kuka valitaan noidaksi. Näin sopiva jännitys säilyy yllä koko päivän, Autero sanoo.

Jyrki Liikka

Oh­jel­ma­la­van juon­ta­ja­na jäl­leen toi­mi­nut Tero Au­te­ro aloit­ti kä­rä­jät lau­su­mal­la Heik­ki Asun­nan Lie­ran savu-ru­non ru­noi­li­jan 120-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vän kun­ni­ak­si.

Kä­sien­nos­to­ää­nes­tyk­ses­sä Au­te­ro ky­se­li ylei­söl­tä, kum­mak­si ha­lu­ai­si it­se­ään kut­sut­ta­van, ruo­ve­si­läi­sek­si vai ruo­ve­te­läi­sek­si. En­sim­mäi­nen sai joka ker­ran suu­rem­man kan­na­tuk­sen.

Turpakäräjien keskustelijat Akseli Moisio, Teija Perttula ja Jarkko Oksala pohtivat muun muassa Ruoveden vetovoimatekijöitä.

Jyrki Liikka

Tur­pa­kä­rä­jil­le oli kut­sut­tu Jyr­ki Lii­kan ju­tu­tet­ta­vak­si Ak­se­li Moi­sio, Tei­ja Pert­tu­la ja Jark­ko Ok­sa­la. Ai­hee­na oli maa­seu­dun elin­voi­ma ja kei­not sen yl­lä­pi­tä­mi­seen.

Vuoden Noidaksi valittu Anna Warsell kipuaa käräjätorin lavalle kuulemaan tuomionsa Annika Heinosen ja Veera Herrasen pitelemissä köysissä. Lavalla tapahtuman juontaja Tero Autero.

Lauri Tissari

Kel­lo 13 tuo­mit­tiin Vuo­den Noi­dak­si Vi­su­ve­den kou­lun pit­kä­ai­kai­nen opet­ta­ja, äs­ket­täin toh­to­rik­si väi­tel­lyt An­na War­sell.

– Kai tämä sit­ten kun­ni­a­no­soi­tus ja kehu on, nau­rah­ti noi­dan­hat­tua so­vit­te­le­va War­sell, kun sai pu­heen­vuo­ron.

Pe­rus­teek­si noi­dan va­lin­nal­le lu­e­tel­tiin tuo­mi­tun kaik­ki syn­nit nuo­ruu­des­ta al­ka­en. Nii­tä löy­tyi jo en­nen Ruo­ve­del­le muut­toa, mut­ta tääl­tä kai­vel­tiin pal­jon tuo­mit­ta­vaa ma­te­ri­aa­lia läh­tien ui­ma­mais­te­rin hou­ku­tel­tua lap­si­ruk­kia ui­ma­ran­noil­la ve­teen. Opet­ta­mi­nen jat­kui myö­hem­min Vi­su­ve­den kou­lus­sa, kun asi­aan­ku­luu­vat pa­pe­rit oli "vip­pas­kons­tein kel­po­tel­len" Jy­väs­ky­län yli­o­pis­tos­ta han­kit­tu.

Va­paa-ajan­vie­tos­ta­kin löy­tyi pal­jon epäi­lyt­tä­vää, ku­ten kir­maa­mi­sen himo, mui­den nais­ten hou­kut­ta­mi­nen pe­sä­pal­lon pe­laa­mi­seen sekä penk­kiur­hei­lun syn­nil­li­nen hupi.

Ja vie­lä vii­me ai­koi­na yk­si suu­rim­mis­ta pa­hen­nus­ta he­rät­tä­vä asia, toh­to­rin­väi­tös: "Tie­teel­li­set tar­ko­tus­pe­rät hä­nen koh­dal­lan­sa kui­tes­kin täyt­tää pup­puu om­pi ja saa­maan­sa op­pi­ar­voo tää pi­run­pe­nik­ka jul­ki­ses­ti hal­vek­si ja pilk­kaa. Niin­pä toh­to­rin­hat­tuu­kaan hän ei hank­kiin suos­tu, kos­ka­pa etu­kä­teen en­nus­taan pys­tyy, et­tä hän it­tel­leen tätä ar­vok­kaam­man ja har­vi­nai­sem­man Ruo­ve­den Noi­dan tun­nus­ha­tun omak­seen saa­pi."

Kä­rä­jät päät­ti rie­muk­kaal­la is­kel­mä­pot­pu­ril­la Pans­sa­rip­ri­kaa­tin so­ti­las­toi­mi­kun­nan nuo­re­kas or­kes­te­ri.

Viimeisen viihdykkeen käräjille toi panssariprikaatin yhtye. Potpurrissa kuultiin iskelmiä ja poppikappaleita monelta vuosikymmenneltä.

Sirkku Somero