Yhdistysväki vetää hetken henkeä
Osa ahkerasta seura- ja yhdistysväestä vetää hetken henkeä kesäaikaan – ja ansaitusti. Talvikausi pursuaa aktiivista toimintaa kaikenikäisille, mutta näin juhannuksen aikaan Ruovesi-lehden seurapalsta kutistuu hiukan.
Silti tekemistä näyttää riittävän: bocciaa ulkokentällä, kävelypalloilua, kesäteatterimatkoja, lauantailöpinöitä ja ulkoilupiirejä. Pesäpallopelien pitkä lista on luku sinänsä.
Seurat ja järjestöt ovat paljon enemmän kuin harrastusten järjestäjiä. Ne muodostavat arjen sosiaalisen verkon, joka tukee paikallista elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä edesauttaa kotoutumista. Etenkin urheiluseurat tukevat lasten ja nuorten osallisuutta. Ne luovat luottamusta ja verkostoja. Seurat ja järjestöt muodostavat valmiin ja nopeasti aktivoitavan verkoston, joiden viestintäkanavia ja vapaaehtoisverkostoja voidaan hyödyntää poikkeusoloissa, vakuuttaa viime viikolla julkaistu tutkimus.
E2-tutkimuslaitoksen selvityksessä tarkasteltiin yhdistysten, järjestöjen ja urheiluseurojen merkitystä seutukaupunkien eli talousalueensa keskuspaikkojen elinvoimalle. On silti hyvinkin oletettavaa, että selvityksen tuloksia voi havaita myös pienemmillä paikkakunnilla.
Moni ruovesiläinen yhdistys toivoisi lisää talkookäsiä jakamaan vastuuta.
Yhdistykset, järjestöt ja urheiluseurat kannattelevat paikallista elämää.
Seura-aktiivisuus tuppaa kuitenkin kasautumaan: moni vapaaehtoinen jakaa aikansa usean eri järjestön kesken. Perinteiseen talkootyöhön ja muutaman erittäin aktiivisen henkilön varaan rakentuva toimintamalli ei houkuttele samalla tavalla kuin aiemmin: moni ruovesiläinen yhdistys toivoisi lisää talkookäsiä jakamaan vastuuta.
Oman ajan antaminen muiden hyväksi on vapaaehtoistyön ydintä. Talkootyön tekijälle se tuo lisää mielekästä sisältöä elämään.



