Kirkonkellot
Aika harva voi varmaan sanoa, etteikö sitä olisi jossakin tilanteessa tullut anottua.
Otsikon huudahduksesta mieleen nousee helposti kuva henkensä puolesta armoa kaipaavasta ihmisestä, joka on jollakin tavoin joutunut alakynteen. Armon antaminen ja pälkähästä pääseminen ovat silloin jonkun sellaisen käsissä, joka on anojaansa paremmassa asemassa. Hän voi olla rikkaampi, vahvempi tai viisaampi. Onnettomaan asemaan joutuneen asiat, jopa loppuelämä, ovat silloin hänen käsissään, jolta armoa anotaan. Armon anoja ei voi tilanteessa tehdä itsensä hyväksi kovinkaan paljon. Rukoilla korkeintaan hiljaa mielessään.
Mitä armo sitten on? Kristillisessä kielenkäytössä se on jotain sellaista, mitä saamme Jumalalta voimatta omilla teoillamme vaikuttaa sen saamiseen mitenkään.
Miten se sitten eroaa ihmisten välisen kanssakäymisen armosta tai armahtamisesta, jos kummassakaan tapauksessa armon anoja ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa asioiden lopputulokseen? Ihmisten välisen armahtamisen seurauksena syntyy lähes väistämättä kiitollisuuden velka. Armahtaja saattaa myös vaatia armon saajalta vastikkeeksi rahaa, tietynlaista käyttäytymistä tai jonkin annetun tehtävän suorittamista. Kristillisessä ajattelussa armahtaja ei odota vastapalveluksia.
Ajatus armosta ja sen vastikkeettomasta saamisesta oli merkittävä asia uskonpuhdistaja Martti Lutherille. Hän halusi eroon ajatuksesta taivaspaikan varmistamisesta ihmisen omien tekojen kautta tai rahalla. Anekauppa kun oli tuolloin yleistä.
Luterilaisen uskon yhtenä ydinajatuksena onkin ajatus Jumalan armosta, jota ihmisen ei tarvitse teoillaan ansaita. Ei siis ihme, että sana armo löytyy perusmuodossaan Raamatusta 62 kertaa ja virsikirjasta vielä useammin. Tutuimpia armosta kertovia virsiä lienee Joka aamu on armo uus, virsi 547.
Tulevan sunnuntain jumalanpalveluksen aihe on ”Ansaitsematon armo”. Sanaparista tulee nopeasti mieleen Kari Tikan (1944–2006) Efesolaiskirjeen tekstin pohjalta tekemä Armolaulu: ”Minun armossani on sulle kylliksi, sillä voimani tulee täyteen heikkoudessa. Se on Jumalan suuri lahja. Aamen. Sillä armosta me olemme pelastetut, emme tekojemme kautta, ettei kukaan kerskaisi. Se on Jumalan suuri lahja. Aamen.”
Oletko avannut karkkipussin aina väärin? Vai oletko solminut kengännauhat aina väärin? Olet ehkä kävellyt aina väärin.
Oletko avannut karkkipussin aina väärin? Vai oletko solminut kengännauhat aina väärin? Olet ehkä kävellyt aina väärin.
Kertomus fariseuksesta ja publikaanista temppelissä rukoilemassa on monelle tuttu. Siinä Jeesus muistuttaa meitä, ettei ole oikein ylentää itseään, väheksyä toista ihmistä tai tuomita häntä. Rohkenen omasta kokemuksestani väittää, ettei varmasti ole kovin montaa kristittyä, joka ei jossain vaiheessa olisi ollut rinnastettavissa fariseukseen.
Kertomus fariseuksesta ja publikaanista temppelissä rukoilemassa on monelle tuttu. Siinä Jeesus muistuttaa meitä, ettei ole oikein ylentää itseään, väheksyä toista ihmistä tai tuomita häntä. Rohkenen omasta kokemuksestani väittää, ettei varmasti ole kovin montaa kristittyä, joka ei jossain vaiheessa olisi ollut rinnastettavissa fariseukseen.
Ritoniemen kartanoon tuli kotiopettajaksi Runebergin jälkeen nuori yliopisto-opiskelija Niilo Kustaa Malmberg. Kartanon omistaja tuolloin oli Erik Gustaf av Enehjelm. Niilo Kustaa solahti säätyläisnuorten seuraelämään sujuvasti.
Ritoniemen kartanoon tuli kotiopettajaksi Runebergin jälkeen nuori yliopisto-opiskelija Niilo Kustaa Malmberg. Kartanon omistaja tuolloin oli Erik Gustaf av Enehjelm. Niilo Kustaa solahti säätyläisnuorten seuraelämään sujuvasti.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt.
Pienen seurakunnan työntekijänä olen tottunut tekemään milloin mitäkin seurakuntaelämään liittyvää työtä, johon minulla ei ole opintojen tuomaa pätevyyttä.
Pienen seurakunnan työntekijänä olen tottunut tekemään milloin mitäkin seurakuntaelämään liittyvää työtä, johon minulla ei ole opintojen tuomaa pätevyyttä.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Monen ihmisen joulun viettoon kuuluu erottamattomasti suuren, hienon taiteilijan Vesa-Matti Loirin lähtemättömästi tulkitsema joululaulu Sydämeeni joulun teen. Se ei ole ihme, onhan laulun teksti sanoittajamestari Vexi Salmen kynästä. Molemmille heille rauha taivaan kirkkaudessa, jossa laulut vapaana soi.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Arto Petäjä kuvasi Pouruntien varrella kauniin kukan, joka googletettuna vaikuttaa olevan kielikämmekkä.
Arto Petäjä
Valtuusto kokokouksessa on käsiteltävänä vain kaksi asiaa. Kuva maaliskuulta 2023.
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste