Kirkonkellot
Neljä miestä kiipesi vuorelle. Taisi olla Saana tai sitten Nattanen. Huipulla huokaistiin. Katse kääntyi niin paljon kuin niska antoi varaa. Sitten alkoi vuoripuhe. Ykkönen totesi: ”Ei tätä kyllä mikään kunnallisjärjestö ole aikaansaanut!” Kolmonen oli samaa mieltä: ”Luonto ja luominen ovat kyllä kaiken kaikkiaan jotain, jotain ihmistä suurempaa!”
Kakkonen jatkoi keskustelua: ”Toki, toki ihmistä suurempaa, mikä ettei. Mutta ei Jumalaa eikä Luojaa kyllä ole. Turha sitä joka paikkaan on sotkea. Luonto luo itse itsensä”, paukautti hän siteeraten pikku Pietarin pihan talkkaria.
”Maailmassa on niin paljon pahaa, ettei Jumalaa voi olla! Ei minun järkeni semmoiseen taivu!”
Filosofinen keskustelu eteni. Pohdittiin myös sitä, kuinka paljon hyvää on elämässä ja maailmassa. Asia myönnettiin. Todisteluita hyvän olemuksesta ja alkuperästä etsittiin ja löydettiin. Lampaansyöjien Sepen ja Valtterin tyyliin innostuttiin kuvaamaan Luojan ”vapaalla kädellä luonnostelemia” luomislahjoja, joista naisen olemus lienee ihmeellisin. Keksittiinkin sana luomislahja, vaikka Kakkonen vähän yrmyilikin.
Ykkönen palasi perusaiheeseen: ”Totta Mooses, ettei luomakunta kerralla valmiiksi tullut. Luoja vain pani rattaat pyörimään. Tästä paha-hyvä keskustelusta en innostu. Molemmat ovat niin itsestään selvää. Meissä kaikissa on omat hyvät ja pimeät puolemme. Vastuuta pitää kyllä kantaa, hyvän puolesta, kaikesta, tästä luonnostakin. Onhan Jumalankin nimi sekin jotenkin hyvään viittaamassa, kun niin monissa kielissä lausutaan, että guud ja gott ja gaad.”
Huipun tyvenessä säässä auringonpaisteessa oltiin hetki hiljaa: ”Ja laajemminkin, mulla on kyllä vahva käsitys siitä, että olen loppupeleissä jotenkin vastuussa koko elämästäni jonkun suuremman edessä. Vastuu koko elämästä on kuin ohjelmoitu ihmisen sisimpään.”
Kakkonen latasi: ”Turhaa houretta. Tästä elämästä selviää kyllä hyvin ilman jumalaakin. Sitähän osoittaa monien elämäkin. Hyvin menee – tai sitten vaihtelevasti – aina päätyyn asti. Ei Jumalaa mihinkään tarvita.”
Ykkönen piti kiinni linjastaan: ”Tavallaan olet oikeassa. Ajalliset probleemit ratkeavat tai eivät ratkea täällä Jumalan avulla. Elämästä selvitään kyllä, muttei kuolemasta ilman Jumalaa. Tää ei oo pelottelua, vaan elämän hyvyyden ja vastuun korostamista. Minä uskon, vaikka sitä ihmettelen enkä sitä oikein ymmärrä. Usko on lahja, uskon ymmärrys on jotain enemmän kuin järjen ymmärrys.”
Äkkiä alkoi tuulla navakasti. Sade piiskasi tunturin kuvetta. Vaitelias Nelonen otti sauvansa ja nousi ylös. Miehet lähtivät alas vuorelta. Alempana etelärinteessä paistoi jo aurinko. Pilviverho aukesi, upea hetki kirkastusvuorella.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Vuoden noidan syytelista on pitkä.
Terhi Kääriäinen
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste