Kirkonkellot
Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Ennen muuta liekkimeri kertoo siitä muistijäljestä, minkä edesmenneet rakkaamme ovat elämäämme ja sitä kautta tähän maailmaan jättäneet. Eivät he ole eläneet, tunteneet ahertaneet turhaan. Heillä on edelleen paikkansa täällä maan päällä vaikka he itse ovat jo siirtyneet yli ajan rajan. Eikä näitä muistoja mikään voi viedä meiltä pois. Eikä kaikkea sitä kaunista, jota olemme saaneet kokea.
Edesmennyt tarkoittaa siis edeltä mennyt. Meitä ennen parempaan paikkaan siirtyneet. Se, pyhäinpäivän kynttilöiden tavoin, muistuttaa meitä siitä, että kuolema on vääjäämätön osa ihmisen elämää. Kerran se tulee jokaikisen kohdalle. Se on elämän laki ja ihmisen osa.
Liekkimeri kertoo siitä muistijäljestä, minkä edesmenneet rakkaamme ovat elämäämme ja sitä kautta tähän maailmaan jättäneet.
Vanhoina aikoina 1700-luvulla sanaa edesmennyttä ei tunnettu. Sen ajan hartauskirjoissa puhutaan ”läpikäyneistä pyhistä”. Elämän jo loppuun saakka läpikäyneistä ihmisistä. Nämä sanat konkretisoivat kristinuskon perustotuuden, kuolemalla ei ole viimeistä sanaa ihmisen elämässä. Se ei ole kaiken loppu eikä muistomme ja kaipauksemme ole turhaa.
Surua ja murhetta se ei vie pois. Ei ainakaan kokonaan. Eikä kaipaustakaan. Mutta tällaisiksi Jumala on ihmiset luonut. Tällaiseksi meidät tahtonut: eläviksi, tunteviksi olennoiksi. Elämään kuuluu suru, kipu ja tuska. Elämä on menetyksiä täynnä. Se on monessa mielessä luopumaan opettelua ja sopeutumista muuttuviin mahdollisuuksiin.
Sana marras tarkoittaa etymologisesti kuoleman ennusmerkkejä. Marraskuun lakastuvassa luonnossa näitä näkee paljon. Mutta sitten koittaa joulukuu ja joulu. Se tuo konkreettiseksi valon joka pimeydessä vaeltavien elämän voi kirkastaa.
Kuolema ei ole kaikki. Eikä sen ennusmerkit ole musertavia. Tämä on joulun lupaus, johon voi jäädä. Raamatun viimeisessä kirjassa Ilmestyskirjassa tämä Sanoma muotoillaan näin: "Silloin Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut. Ja valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken."
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste