Tarkkuusviljely on mullistanut viljelytekniikat
Ennen vanhaan pellot käsiteltiin samalla tavalla joka vuosi, vaikka peltolohko on eri paikoissa erilainen.
Tarkkuusviljelyssä peltolohko voidaan jakaa pieniin osiin ja antaa kullekin lohkolle sopiva määrä tuotantopanoksia.
Kasvukauden aikana lannoitetta voi antaa eri kohtiin vähemmän, tarvittaessa annetaan lisää lannoitteita.
– Kylvökoneen työleveys on 4 metriä, jolloin pienin yksikkö 4 x 4 metriä. Parhaimmillaan voidaan päästä jopa 2,5 sentin tarkkuuteen, kertoo yrittäjä Juha Saarilahti.
Tarkkuusviljelyllä tavoitellaan isompia satoja pienemmillä tuotantopanoksilla ja pyritään luomaan edellytykset kannattavalle toiminnalle.
Tarkkuusviljelytekniikka mahdollistaa tilakohtaisen koetoiminnan. Näin saadaan vastauksia kysymykseen, miksi jokin kohta tuottaa satoa paremmin.
– Koetoiminnasta saa oppia omista pelloista ja edellytyksiä paremmille tuloksille seuraavana vuonna, täsmentää Saarilahti.
Operaatiokeskus kerää ja jakaa tietoa
Työkoneiden keskiössä on traktori, joka on osa omanlaistaan tiedon ekosysteemiä. Traktori, puimuri, tietokone, kännykkä ja pilvipalvelu linkittyvät toisiinsa operaatiokeskuksessa.
– Traktorissa on automatisoitu paikkajärjestelmä, joka lähettää tietoja sijainnista ja korkeudesta pellolla. Tietoja saadaan myös polttoaineenkulutuksesta, sanoo yrittäjä Petri Asikainen.
Suunnitelmat ja toteutuneet työt tallentuvat pilvipalveluun, johon pääsee käsiksi kännykällä ja tietokoneella.
Operaatiokeskukseen siirtyneiden tietojen perusteella voi suunnitella, mitä seuraavaksi tehdään.
– Infrapunakamerat skannaavat esimerkiksi lehtivihreäpitoisuuksien massamääriä kasvukauden eri vaiheissa, tai sitä, miten ensimmäinen lannoituskierros onnistui, Asikainen kertoo.
Järjestelmä osaa säätää lannoitteiden levitystä paikkakohtaisesti juuri haluttuun kohtaan.
Satelliittien ohella peltoja voidaan tarkastella droonien avulla. Lisäksi peltoa tarkkaillaan maastossa kävellen ja ottamalla näytteitä.
Useilla tiloilla Ruovedellä on omia sääasemia, joiden säätietoja voidaan jakaa keskenään.
Innostavaa ja motivoivaa
Miehet toivottavat kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan tarkkuusviljelyyn. Vierailijalle esitellään ensin tietokoneen ruudulta kylvökartta ja lannoituskartta. Vasta sen jälkeen noustaan traktoriin, joka automaattisesti tunnistaa pellon ja osaa tehdä tarvittavat toimenpiteet.
Traktori kulkee ohjelmoidusti suoria ajolinjoja ja dokumentoi tapahtumia automaattisesti. Traktorin rattiin ei tarvitse edes koskea.
Vaikka traktorin ilmastoidussa jääkaapilla varustetussa ohjaamossa voisi vain istuskella ja nauttia maisemista tai katsella urheilua, laitteita on hyvä samaan aikaan havainnoida.
– Tarkkuusviljely on innostavaa ja motivoivaa, miehet kertovat.
Tiivistä yhteistyötä
Koneisiin investointi vaatii pääomaa, sillä koneet ovat kalliita. Ne ovat kuitenkin helposti jälleenmyytävissä.
Koneilla voi tehdä urakointia ja siten parantaa niiden käyttöastetta.
– Jatkossa koneet ovat yhä kalliimpia, siksi tilojen kannattaa ostaa koneita yhteisesti. Uuteen teknologiaan ei tarvitse jokaisen laittaa niin paljon rahaa, Asikainen tarkentaa.
Ympäristö kiittää
Tarkkuusviljely on merkittävää myös ympäristön kannalta, koska lannoitusta ja kasvinsuojelua ei tarvitse tehdä summamutikassa, vaan tarpeen mukaan. Ravinteet sitoutuvat peltoon, eivätkä valu veteen.
Yhteistyöllä karjatilojen kanssa voidaan vähentää ostolannoitteiden käyttöä.
Saarilahti ja Asikainen muistuttavat, että mitä vähemmän peltoa muokataan, sen vähemmän maaperästä vapautuu hiilidioksidia. Hiilivaroja voidaan pellolle jopa lisätä.
Tavoitteena on, että pelto olisi vain lyhyitä aikoja musta. Vihreät pellot ovat ympäristöteko.
Tekoälyn mahdollisuudet
Olemme vuosien saatossa edenneet pienin askelin. 2012 saatiin ensimmäinen GPS-vastaanotin. 2018 käyttöön tuli mRTK, joka on mobiili tarkennussignaali, jolla päästään 2,5 cm:n tarkkuuteen. Ensimmäinen kylvötyökone, jossa oli Isobus-standardi, saatiin käyttöön 2020.
Tekoälyn käyttömahdollisuudet ovat näköpiirissä. Kaikki tarvittavat tiedot ovat operaatiokeskuksessa, eikä niiden analysointi tuota tuskaa tekoälylle.
Seuraavassa vaiheessa tekoäly voisi tunnistaa rikkaruohot.
– Haasteena on muuttujien suuri määrä, ja se miten tekoäly voisi käyttää viljelijän kokemusperäistä tietoa, toteaa Saarilahti.
Täysin automaattinen viljely on jossain määrin mahdollista jo nyt.
– Kaikki palikat ovat jo olemassa, Asikainen summaa.
MTY-ASV
Petri Asikainen
Juha Saarilahti


