Irina Tuomainen
Rakkauden askelissa
Kirkonkellot
Tyttösenä leikimme pihalla leikkiä, jossa hyppelimme valmiiksi piirtämiimme askelpesiin välillä yhdellä, välillä kahdella jalalla. Muitakin askelleikkejä oli, kuten puiston puupölkkyjen päällä kävelyä ja loikkimista ristiin rastiin. Talvella tarkastelimme kenkiemme lumijälkiä ja koirien tassunjälkiä. Nykyisin olen kiinnostunut enemmänkin hirven- ja kauriinjäljistä.
Adventin aikana meitä kutsutaan huomaamaan askeleet, jotka kuljettavat meitä joulua kohti. Ne ovat Jumalan rakkauden askelia, joita pitkin on turvallista kulkea. Ne avaavat sydäntämme ymmärtämään, että Jumalan askeleet kantavat meitä, vaikka itseltämme loppuisivat voimat.
Matkalla jouluun meiltä saattaa joskus unohtua, että joulu on meitä varten, emmekä me joulua varten. Jokavuotisen joulumatkan taika on mielestäni juurikin siinä, että saamme väsyneinä, rikkinäisinä ja syntisinä ihmisinä odottaa enkelin riemullista ilmoitusta maailmaan syntyneestä Vapahtajasta. Riittää, että avaamme Herralle sydämemme oven ja joulu voi tulla.
29Kristus, tule, lahjoita
Henki Pyhä sydämeeni
kirkastamaan sinua,
johdattamaan askeleeni.
Kuule harras pyyntöni:
Jeesus, tule luokseni! Vk. 9;5
Auli Nummenmaa
diakonissa