Kirkonkellot
Ihminen on luonnostaan utelias olento. Hän mielellään havainnoi ympäristöään. Sekä järjestää sitä mielessään. Kiinnostus herää, asiat asettuvat paikoilleen. Tuo tuolla kuuluu osana koulumatkaani. Liittyy maisemaan, jonka äärellä mieleni rauhoittuu.
Tämä ei kuitenkaan riitä. Me tarvitsemme tärkeisiin asioihin, ihmisiin ja juttuihin läheisemmän suhteen. Jotta niistä tulisi osa elämäämme. Että saamme niihin varsinaisen henkilökohtaisen suhteen. Tällöin niistä tulee meille tämä tässä, läheisiä.
Tämän saavuttamiseen tarvitaan rohkeutta. Niinpä ihmisen kannattaa olla mieleltään avarakatseinen ja myös avoin uusille tuulille. Ota ne haltuun. Antaa uteliaisuuden voittaa. Se poistaa väärinymmärryksiä, virhekäsityksiä ja ennakkoluuloja. Yleensä maailma on kauniimpi ja hienompi paikka kuin luulemme, meiltä pitää vain löytyä mieltä lähestyä sitä ja tutustua siihen. Syvällisesti. Muuten elämänpiirimme jatkuvasti vain pienenee ja koko ympäröivä todellisuus on vain tuo maailma tuolla eikä enää tämä tässä.
Olemme juuri aloittaneet paastonajan. Sen tarkoituksena on auttaa meitä luopumaan turhasta ja keskittymään oleelliseen. Oleellisen keskittyminenkin on lopulta turhaa, jos siihen ei sisälly uuden löytäminen. Myös tutuista asioista ja henkilöistä. Tarvitsemme kykyä löytää niihin uudenlaisen, läheisemmän suhteen.
Ja näin on myös kristinuskon laita. Jumala ei ole vain tuo tuolla ylhäällä taivaassa eikä Raamatun sisältö vain tuolloin muinoin tapahtuneita asioita. Jumala voi tulla lähellemme, haluaa sitä ja hänen armostaan voi tulla elämäämme turva, joka antaa rohkeuden ja voiman katsoa avoimin mielin uutta ja kaukaistakin. Niin sitä, mistä Raamattu puhuu, tule tämä ilo, joka tuo onnen elämään, tähän ja nyt.
Siksi paastonaikana kannattaa muistaa kirjailija Mika Waltarin Kieku ja Kaiku -sarjakuvaan kirjoittamat viisaat sanat: ”Tärkeintä ei ole tavara, vaan mieli altis, avara.” Se auttaa meitä luomaan uuden suhteen ympäristöömme. Paasto on siihen etsikkoaika. Käyttäkäämme se hyväksemme.
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Kinkeriperine on leimannut ja muovannut suomalaista yhteiskuntaa. Lukukinkereille ihmisiä rohkaistiin painetun sanan pariin ja sitä myöten laaja-alaisempaan osallisuuteen yhteiskunnassa.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Saamme viettää Ruovedellä noitakäräjäviikkoa. Ilojuhlaa siitä, että pitäjämme on ollut sellainen, että yli kolmeen ja puoleensataan vuoteen ketään ei Ruovedellä ole poltettu noitana.
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Johanneksen evankeliumista muistamme, kuinka Magdalan Maria seisoi haudan suulla ja itki. Hän etsii Herraansa. Etsi, muttei heti löytänyt. "Missä Hän on? Mihin Hänet on viety? Ensin Marian elämänsisältö kammottavalla tavalla teloitettu Golgatalla, nyt oli vielä hautakin tyhjä. Voiko lyötyä vielä enempää lyödä?
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Joulun odotus tiivistyy näihin päiviin. Vielä on ehkä valmisteluja jäljelle, kiirettä, stressiä, askaretta ja kaikenlaista puuhaa, mutta kohta se lakkaa. Hiljaisuus laskeutuu ja alkaa juhlapyhät. Niitä valmistaudumme asianmukaisella hartaudella viettämään Jumalan suuremmaksi kunniaksi, toivottavasti.
Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Ensi lauantaina tuhannet ja taas tuhannet hautakynttilät valaisevat syksyn pimeää marrasta. Niiden liekit kurottautuvat hentoina ja hauraina taivasta kohti, ja kertovat näin ihmisen muistista.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Olemme saaneet kuulla ilouutisen, että naalin pesintä on pitkästä aikaa onnistunut Suomessa. Se on hienoa, olkoonkin, että Suomen naalikanta on vain Ruotsin ja Norjan naalikannan häntä eikä erityisen uhanalainen.
Luetuimmat
Tuoreimmat
Vaahtoava koski Pihlajalahdella.
Esko Lahtinen
Pidetään valot päällä, Ruovesi!
Sirkku Somero
Uutiset
Elämänmeno
Kulttuuri
Pääkirjoitus
Kolumnit
Blogit
Kirkonkellot
Yleisöltä
Lukijan kuva
Jätä ilmoitus Ruovesi-lehteen
Ruovesi-lehden mediakortti
Jätä ilmoitus Teisko-Aitolahti-lehteen
Teisko-Aitolahti-lehden mediakorttii
Pohjoisviitta-lehden mediakorttii
Rekisteriseloste
Tilaa Ruovesi-lehti
Osoitteenmuutos Ruovesi-lehti
Tilaa Teisko-Aitolahti
Osoitteenmuutos Teisko-Aitolahti
Ruoveden Sanomalehti Oy • Honkalantie 2 • 34600 Ruovesi •
Puh. 03 476 1400 • Rekisteriseloste