Jou­lu­lo­ma sai ajat­te­le­maan ta­voit­tei­den aset­ta­mis­ta ja jou­te­no­loa. Kum­paa­kin tar­vi­taan.

Jos­sain vai­hees­sa las­ten kak­si­viik­kois­ta jou­lu­lo­maa tuli aja­tus, et­tä oli­si­ko ol­lut hel­pom­paa, jos jou­lu­lo­ma­kin oli­si ol­lut suun­ni­tel­tu put­ki, jo­hon as­tu­taan toi­ses­ta pääs­tä ja put­kah­de­taan sit­ten seit­se­mäs päi­vä tam­mi­kuu­ta taas kou­lu­aa­muun.

Haen ai­na ta­sa­pai­noa kai­kes­sa tai yri­tän edes. Sik­si us­kon et­tä kyl­läs­ty­mi­nen ja tur­hau­tu­mi­nen lo­mal­la on ihan ok ai­na­kin näin jäl­ki­vii­saas­ti tar­kas­tel­len. Ken­ties tänä vuon­na osaan jo va­rau­tua sii­hen, sit­ten jou­lu­na.

Ar­jen al­ka­es­sa voi taas aset­taa ta­voit­teet. Ku­ten et­tä tou­ko­kuun lop­puun men­nes­sä aa­mui­set läh­döt su­ju­vat jo jou­he­vam­min. Voi­sin ol­la yl­peä it­ses­tä­ni, jos oli­sin op­pi­nut tä­män ta­voit­teen met­säs­tä­mi­ses­sä jo­tain ar­vo­kas­ta, en­kä vain luot­ta­nut sii­hen, et­tä tou­ko­kuus­sa ei tar­vi­ta enää niin pal­jon va­rus­tei­ta pääl­le, kun mars­si­taan oves­ta ulos.

Tätä var­maan voi kut­sua myös uu­den vuo­den lu­pauk­sek­si, mut­ta tes­taan mie­luum­min ta­voit­teen aset­ta­mis­ta. Uu­den vuo­den lu­paus lup­sah­taa jo pa­ris­sa vii­kos­sa ro­mu­kop­paan.

Laa­din vii­den kuu­kau­den stra­te­gi­an. Ta­voit­tee­na it­se­oh­jau­tu­vat lap­set ja tyy­ni äi­ti. Tak­tiik­ka­na tois­tot ja pal­kit­se­mi­nen. Ope­ra­tii­vi­sia toi­min­to­ja tree­nan joka ar­ki aa­mu tai oi­ke­as­taan jo il­lal­la, et­tä saa­daan riit­tä­väs­ti un­ta pal­loon. Vä­li­ta­voit­tei­ta mit­ta­roi­daan on­nis­tu­neil­la eh­ti­mi­sil­lä kou­lu­tak­siin ja ää­nen sä­vyl­lä.

Täs­tä syn­tyi­si hui­kea ex­cel!

Niin ja kun tämä ja kaik­ki muut stra­te­gi­at saan lä­pi­vie­tyä niin mais­tuu taas se jou­te­no­lo tai kuh­ni­mi­nen ku­ten tääl­lä Ruo­ve­den suun­nal­la sa­no­taan. Ei­kä pidä vä­lit­tää sii­hen usein yh­dis­tet­tä­väs­tä ne­ga­tii­vi­ses­ta sä­vys­tä. Muis­ta­kaa ta­sa­pai­no!