Pitääkö rajoituslaki vai ei?
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kaatumisen jälkeen isoksi kysymykseksi on noussut, onko sen turvaamiseksi jatkettu rajoituslakikaan enää sitova.
Tulkinnasta ollaan erimielisiä. Ministeritason kanta on se, että laki ei ole menettänyt merkitystään. Kuntakentällä ja yksityisissä terveysyrityksissä ollaan eri mieltä. Näkemys on, että laki on menettänyt merkityksen, koska maakuntiakaan ei ole tulossa. Ja juuri maakuntia vartenhan laki luotiin, jotta niiden käsiä ei sidottaisi liian pitkiin sopimuksiin. Perustuslakivaliokunta hyväksyi määräaikaisen lain, vaikka se rajoitti kuntien itsemääräämisoikeutta.
Ruoveden kunnan kannalta lain tulkinta on merkittävä. Juuri sen vuoksihan valtioneuvosto päätti, että Ruovesi ei saa lähteä omille teilleen Virtain kanssa solmimastaan yhteistoiminta-alueesta.
Valtioneuvosto sitoi Ruoveden-Virtain päätöksellään muidenkin kuntien kädet. Onkin mielenkiintoista nähdä, minkä kannan korkein hallinto-oikeus Ruoveden valitukseen tässä uudessa tilanteessa ottaa.
Jos laki tällä hetkellä velvoittaa pysymään lestissään yhdistymisissä ja yksityistämisissä, ei vastaavaa sitovuutta ole kiinteistöjen kohdalla. Ruovesi käynnistää selvityksen mahdollisuudesta myydä sote-kiinteistönsä Pihlajalinnalle. Kysymys kuuluu, onko siinä järkeä.