Kun kat­se­len ny­ky­ai­kais­ta tuu­li­voi­ma­laa, näen sii­nä tai­ta­vas­ti val­mis­te­tun, mel­ko si­ron ja su­la­va­lin­jai­sen ra­ken­teen, joka il­men­tää sa­mal­la riit­tä­vän vah­vaa lai­tet­ta kes­tä­mään myös ko­via myrs­ky­jä. Kaut­ta ai­kain ih­mi­set ovat hyö­dyn­tä­neet tuu­len voi­maa, mi­ten mil­loin­kin, mut­ta sitä ei ole saa­tu laa­jem­paan käyt­töön en­nen kuin tuu­li lai­tet­tiin pyö­rit­tä­mään ge­ne­raat­to­ria.

Tuu­li­puis­tois­ta ko­ke­muk­se­ni syn­tyi­vät vii­me- ja tois­sa­vuo­den syk­syn met­säs­tys­mat­koil­ta­ni, kun tu­lin ma­joit­tu­neek­si asun­to­vau­nul­la­ni jok­si­kin ai­kaa Suo­mus­sal­men tuu­li­puis­toon. Vau­nu­mat­kai­li­ja­na siel­lä on­kin hyvä ma­joit­tua, kos­ka sin­ne pää­see hy­vää tie­tä pit­kin, ken­tät tuu­li­voi­ma­lan ää­res­sä ovat ta­sai­set, ti­laa on riit­tä­väs­ti, ja sin­ne voi men­nä pi­me­äl­lä­kin. Li­säk­si tuu­li­puis­tos­sa on mel­ko rau­hal­lis­ta, sil­lä ny­kyi­set tuu­li­myl­lyt ovat ai­ka hil­jai­sia. Ul­ko­na myl­lyn juu­rel­la kuu­lee vain pie­nen viu­hah­duk­sen ai­na kun lapa käy ala-asen­nos­sa.

Kun ver­taan vesi- ja tuu­li­voi­maa toi­siin­sa, luon­non­voi­mien hyö­dyn­tä­mi­ses­sä on tuu­li­voi­ma mer­kit­tä­väs­ti edul­li­sem­paa. Sa­moin, jos voi­ma­la ha­lu­taan jos­sain vai­hees­sa pois­taa, on tuu­li­puis­ton pur­ka­mi­nen yk­sin­ker­tai­sem­paa ja hal­vem­paa, ja sen käyt­tö­kel­poi­set osat voi­daan myös kier­rät­tää. Sitä vas­toin ra­ken­net­tu­jen kos­kien ja jo­kien en­nal­lis­ta­mi­nen on jät­tiu­rak­ka ja mo­nes­ti jopa mah­do­ton to­teut­taa.

Li­pu­tan tuu­li­voi­man puo­les­ta.

Ko­ko­nai­sen joen uh­raa­mi­nen säh­kön tuot­ta­mi­seen on hy­vin lo­pul­li­nen rat­kai­su. Sen ra­ken­ta­mis­kus­tan­nuk­set­kin ovat suu­ret, ja ra­ken­net­tua jo­kea tus­kin kos­kaan enää pa­lau­te­taan en­nal­leen. Vain pie­niä myl­ly­jä ja pien­voi­ma­loi­ta voi­daan pois­taa pik­ku­pu­rois­ta ja nii­den kos­ket en­nal­lis­taa va­el­lus­ka­loil­le kel­vol­li­sik­si ku­tu­a­lu­eik­si. Li­säk­si te­ko­jär­vet, ku­ten Lok­ka ja Port­ti­pah­ta, si­jait­se­vat lu­nas­tet­tu­jen mai­den pääl­lä ja nii­den kui­vat­ta­mi­nen ja ja­ka­mi­nen ta­kai­sin omis­ta­jil­leen ei voi tul­la ky­see­seen.

Li­pu­tan tuu­li­voi­man puo­les­ta. Se on hyvä rat­kai­su siel­lä, min­ne se so­pii, ja so­pii­han se: 10 ki­lo­met­rin pääs­tä kat­sel­ta­es­sa ne ei­vät riko maas­ton muo­dos­ta­maa pro­fii­lia, il­man kii­ka­rei­ta nii­tä ei edes näe. Ja sit­ten, kun in­si­nöö­rit pys­ty­vät ke­hit­tä­mään lait­teen suu­ren haa­van kal­tai­sek­si, jos­sa jo­kai­nen leh­ti toi­mii pie­ne­nä pot­ku­ri­na ja keh­rää säh­köä, niin sel­lai­set lait­teet vie­dään kä­sis­tä. 

Kir­joit­ta­ja on eläk­keel­lä ole­va ra­ke­nu­sark­ki­teh­ti