Paula Raivio nosti keskusteluun kunnan tytäryhtiöiden talouden seurannan.
Sirkku Somero
Ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin ylijäämäisenä – Kunnan talousarvio on ylijäämäinen, investoinnit maltillisia, koulukeskuksen megainvestointi on suunnitteilla vuodelle 2028
Ruoveden kunnanvaltuusto keskusteli maanantaina 1. joulukuuta talousarviosta ja -suunnitelmasta liki kolmen tunnin ajan ja hyväksyi sen ilman äänestystä. Talous on kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta vesihuoltolaitoksen alibudjetointi ja korjausvelka herättivät huolta.
Kuluvan vuoden ylijäämän ennuste on 150 000–200 000 euroa. Kun kunta on tehnyt ylijäämää kolmena vuonna peräkkäin, kumulatiivista ylijäämää on kertynyt 4,8 miljoonaa euroa.
Vuosikate ensi vuoden talousarviossa on 1,2 miljoonaa euroa, tilikauden tulos 200 000 euroa. Ylijäämä on yhteensä 518 000 euroa (sisältää 317 000 euron teknisen poistoeron).
Epävarmuutta kunnan talouden suunnitteluun tuo yleinen talouden tilanne sekä epävarmuus valtionosuuksista, kun vuodelle 2027 aiottu valtionosuusuudistus kaatui.
Vuoden 2026 investoinnit ovat maltilliset, noin 780 000 euroa. Suurin panostus on kantatie 66:n uusiin liittymäjärjestelyihin polttoainejakeluasemaa varten (200 000). Muita ovat laivarannan kehittäminen (110 000), vesihuoltolaitoksen saneeraukset (290 000), satama- ja laiturialueet (70 000) sekä vuodenvaihteessa valmistuvan Nurmelan loppulaskut (85 000). Maaomaisuuden hankintaan varataan 300 000 euroa, tälle ei ole kohdennettua suunnitelmaa.
Vuonna 2028 kunta investoi 8 miljoonaa koulukeskukseen. Sen suunnitteluun on varattu ensi vuonna 40 000 euroa.
Päätös vaatii harkintaa, sillä oppilasmääräennusteet laskevat.
Jarmo Kapli (ruotu) kuitenkin muistutti, että ennusteisiin ei pidä kritiikittä uskoa:
– Me voimme niitä muuttaa omilla toimilla.
Henna Rintanen (ruotu, toinen oikealta) keskustelee Paula Rinkin (sdp, oikealla) kanssa.
Sirkku Somero
Uusia tehtäviä kuntaan tulee vain hallinnon palvelualueelle: kaksi kirjanpitäjää ja yksi palkka-asiantuntija. Muutos johtuu siitä, että kunta luopuu Monetran palveluista ja tehtävät siirtyvät omaan tuotantoon.
Vesihuoltolaitoksen alibudjetointi ja korjausvelka herättivät valtuutetuissa huolta. Raimo Leppänen (vas) nosti keskusteluun vesihuoltolaitoksen alibudjetoinnin, jota hän on kritisoinut vuosia aiemminkin. Leppänen huomautti, että laitosta on vuosittain alibudjetoitu noin 100 000 euron verran ja korjausvelka kasvaa. Tilintarkastuskertomuksessa on myös varoitettu, että korjausinvestointien pitäisi olla noin 300 000 euroa vuodessa.
Ville Vauhkonen (ruotu) muistutti, että vesilain mukaan vesihuollon kustannuksia ei voi maksattaa kunnallisveron maksajilla, vaan ne kuuluvat käyttäjille. Tilanne on siis lainvastainen.
Vastauksessaan Jarmo Kaplin (ruotu) kysymykseen verkostojen kunnosta teknistä johtajaa sijaistava Kaisa Koro kertoi, että laitoskorjaukset ovat etusijalla, mutta ensi vuonna kartoitetaan myös verkostojen kunto viemärikuvauksilla ja vuotovesiselvityksillä. Hyvä uutinen on, että putket ovat pääosin muovia, ei ongelmallista asbestisementtiä.
Kunnanjohtaja Toni Leppänen myönsi, että vesilaitoksen tilanne on haastava, mutta vakuutti, että ”hyvään suuntaan ollaan menossa”.
Marko Kivi piti kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron.
Sirkku Somero
Useassa puheenvuorossa kiiteltiin talousarvion huolellista valmistelua.
Valtuutettu Markku Simula (sdp) kuitenkin kritisoi sdp:n ryhmäpuheenvuorossa budjettia ’vähäeleiseksi’. Hänen mukaansa budjetti keskittyy lakisääteisten tehtävien turvaamiseen, mutta ”ei kurkota kovin korkealle”.
Suurempaa huomiota Simula toivoi yrittämisen ja palvelun työpaikkoihin sekä kohtuullisen tason asuntotuotannon elvyttämiseen.
– Kirkonkylän keskustasta purettiin dieselvoimalaitos jo vuosia sitten. Mutta vieläkään ei siihen ole rakennettu minkäänlaisella konstilla rivitaloa. Ei myöskään Visuvedelle kahdesta valmiista kaavapaikasta huolimatta.
Hän kaipasi myös tukea yrityksille vuokrattavan teollisuushallin rakentamiselle.
Hyviä askeleita eteenpäin on Simulan mukaan myös otettu: niitä hän näki 66-tien kehittämisessä, uuden paloaseman rakentamisessa ja koulukeskuksen suunnittelussa.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Marko Kivi (kok) kiitti valmistelusta sekä virkamiehiä että kunnanhallitusta.
– Talousarvion saaminen positiiviseksi on ollut kovan työn tulosta.
Kokoomus kiitti myös sitä, että puolueen tekemä valtuustoaloite etsivästä vanhustyöstä on edennyt.
Tapio Vaali (kesk) antoi keskustan puolesta kiitoksen talousarvion valmistelusta ja yhtyi Simulan esiin nostamiin seikkoihin: yhteistyöhön Honkalan kanssa, yrityselämän edellytyksiin ja asuntotuotantoon.
Hän korosti, että strategia tulee ensin, sitten talousluvut, eikä päinvastoin.
Myöhemmässä puheenvuorossaan Vaali kiinnitti huomiota kunnan imagoriskiin ja vaati pohdintaa energiastrategiasta.
– Pyytäisin meitä kaikkia vähän miettimään, että millä energiastrategialla mennään, ettei imagoa käännetä nurin.
Tapio Vaali (kesk) esitti, että taloussuunnitelma siirrettäisiin strategian valmistumisen jälkeen.
Kunnanjohtaja vastasi, että kuntalaki vaatii talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyä samassa yhteydessä.
Ville Vauhkonen (ruotu) muistutti, että sote-kiinteistöjen yhtiöittämisen jälkeen Pirhan vuokratulot loppuvat, mikä aiheuttaa korotuspaineita sisäisille vuokrille ja tulee ottaa suunnittelussa huomioon.
Puhetta johti Mervi Härkönen, etualalla kunnanjohtaja Toni Leppänen ja taaempana hallintojohtaja Ville Happonen.
Sirkku Somero
Keskusteluun nousivat myös kunnan tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja taseet. Anita Viljanmaa huomautti, että neljännesvuosikatsaukseen ei sisältynyt kunnan liikelaitosten ja taseyksiköiden taseita ja esitti, että ne toimitetaan valtuutetuille.
Paula Raivio (ruosit) vaati, että tytäryhtiöiden, erityisesti Ruoveden Asunnot Oy:n, merkittävät investointipäätökset tuotaisiin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Näin tieto tulisi valtuutetuille. Hän ehdotti myös, että valtuutetut saisivat säännöllisesti tunnuslukuja asuntojen kannattavuudesta ja että yhtiöiden edustajat esittelisivät tilannetta suoraan valtuutetuille.
Kokouksessa hyväksyttiin myös Valot päällä Ruovesi -hankkeen välirahoituksen maksuajan jatkaminen sekä Ruojärven keskivedennostohankkeen välirahoitus.
Vastauksessa Hanna Pöytäniemen ja Taija Mikkosen valtuustoaloitteeseen maksuttomasta varhaiskasvatuksesta todettiin, että osittainen maksuttomuus on edelleen hyvä ratkaisu eikä varhaiskasvatuksen maksujen poistamiselle kokonaan ole riittäviä perusteita. Keskustelussa korostettiin lapsen oikeutta olla kotona.
Oikaisu 5.12. klo 10: Taloussuunnitelman käsittelyn siirtämistä strategian valmistelun jälkeen esitti keskustan Tapio Vaali (striimissä kohdassa 22.57), ei Anita Viljanmaa (ruosit), kuten tekstissä ensin kerrottiin. Kunnallisen vesihuollon kustannusten maksattamisesta kunnallisveroista ja sen lainvastaisuudesta puhui ruotun Ville Vauhkonen (striimissä kohdassa 55:34), ei Anita Viljanmaa . Toimitus pahoittelee sekaannusta.


