Por­taat oli joka aa­mu la­kais­tu lu­mes­ta jo en­nen, kuin tut­tu iä­käs rou­va eh­ti he­rä­tä. Ja hän he­rä­si ai­kai­sin! Vä­hi­tel­len sel­vi­si, et­tä naa­pu­ri kävi ne la­kai­se­mas­sa. Vuo­sia myö­hem­min naa­pu­ri ker­toi mi­nul­le, et­tä lu­mien luo­mi­nen ikäih­mi­sen rap­pu­sil­ta ja tien­pät­käl­tä pos­ti­laa­ti­kol­le on hä­nen ta­pan­sa teh­dä di­a­ko­ni­aa. Ru­koil­len la­kais­tut por­taat.